TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Kulttuuri tanssittaa

  • Nainen tanssii, hiki siinäkin virtaa.
    Nainen tanssii, hiki siinäkin virtaa.


Tässä jo melko vanhassa länsimaisessa kulttuurissamme ihmiset tanssivat mielellään. Jotkut ihmiset tanssivat, jotkut eivät. Ihminen voi itse valita tanssiiko hän vai ei. Puollan mielellään tanssimista, se on jopa hyvää kuntoliikuntaa musiikin tahdissa.


Kulttuurissamme ihminen voi valita tanssiiko hän vai ei. Kultteihimme ei kuulu se, että tanssisimme erilaisia tansseja esimerkiksi lepyttääksemme henkimaailmaa tai saadaksemme
sopivan myös viljelyksille sopivan säätilan aikaan.


Tanssiminen on joskus ollut tuomittavaa ja on vedottu uskontoon ja muihin sellaisiin hartausseikkoihin, että tanssia ei ole suvaittu. Uskon parituhantista historiaa katsoen, että on
ollut aivan perusteltua suhtautua joskus tanssiin kielteisestikin.


Suhtautuminen tanssiin ja tanssimiseen on lientynyt, vaikka varmaan paikoin tanssimista edelleen säädellään.


Tanssiminen on elämänilon ilmaisua, joskus surunkin, tunnelmien, tunteiden itseilmaisua, jossa ihminen omalla kehollaan hakee itselleen sellaisen kehotasapainon, joka hänellä elämässään on tarpeellinen. Moni ihminen luultavasti pitää tanssimista erityisen tärkeänä osana olemustaan ja elämäänsä.


Kun elämä sallii, kun on hyvät olosuhteet ja ihmisten elämä soljuu suotuisasti eteenpäin, tanssimisesta ei liene haittaa elämässä.


Tanssimisesta, tansseista on hyötyä myös parinmuodostuksessa ja nuoret parit, miksei vanhemmatkin parit voivat löytää toisensa. Tanssiminen on nykyään osa sivistyskulttuuriamme.


Luultavasti eri ihmiset suhtautuvat tanssiin hieman eri tavoin ja joukossamme elää niitäkin ihmisiä, jotka tanssia paheksuvat.


Joskus erilaisten asioiden elämässä yhdistely ja erilaisten elämänilmiöiden yhdistely saattaa tuottaa vaikeuksia meidän ihmisten mielissä. Vaikeuksia ymmärtää asioita saattaa samallakin ihmisellä olla eri aikoina, esimerkiksi sellaista, mitä nuorena ihmisenä hyväksyy ja ymmärtää, ei välttämättä ymmärräkään vanhana ihmisenä.


Kirjoitin runon ”Siveys”, jossa nainen tanssii punaisessa silkkihameessa. Nainen, vaikka hän ilmaisee itseään sensuellisti, voi siitä huolimatta elää siveää elämää. Hänen elämäntapansa voi olla hyvinkin siveä. Runossa yhdistän asioita, joita ei samalla tavalla ole totuttu näkemään samoilla riimeillä.


Siveän tanssijan itseilmaisu voi olla sensuellia. Sensuelli ilmaisu vapauttaa energioita ja tuottaa hyvää mieltä tanssijalle ja myös mahdollisille katsojille.

 

Runo "Siveys"
http://www.kolumbus.fi/tyhjapaperi/sh10_tiedostot/tp10_siveys.htm  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Tanssitko, Tarja, itse?

Kirjoitin muuten elokuussa aiheesta:
Löydä tanssija itsestäsi!

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Luin jutun "Löydä tanssija itsestäsi!" ja pidin siitä. On varmaan mukava puolison kanssa yhdessä käydä tanssimassa ja kehittyä harrastuksessaan.

Oma tanssiharrastukseni on edelleen diskotasolla vaikka olen jo lähellä kuuttakymmentä. Tanssin mielelläni diskoa enkä ole muuta tanssilajia oikeastaan omaksunut. Tanssilaji, jota joskus itsekseni olen kokeillut, on vapaa moderni tanssi. Sellainen parhaimmillaan on melkein kuin maalaisi tarinaa.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

"Tanssilaji, jota joskus itsekseni olen kokeillut, on vapaa moderni tanssi. Sellainen parhaimmillaan on melkein kuin maalaisi tarinaa."

Tosi hienosti sanottu.

Tanssi on sukua kaikille muillekin taiteille, tanssi on uutta luovaa, ja jokaisella on tanssijana oma rytminsä - vrt. eurytmia. Vapaa liike on mielestäni tavoiteltavaa; jokainen liike on uniikki, ainutlaatuinen.

www.steinerkoulu.fi/index.php?page=eurytmia

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Upea piirros, loistava runo. Edes viittauksia vaakamamboon en havainnut.

Omatoiminen, ennalta ehkäisevä toiminta fyysisen kunnon ja mielen pitämiseksi kunnossa lienee kohtapuoleen ainoa keino selviytyä arjen haasteista. Ne, jotka tähän omatoimisuuteen pystyvät, saattavat porskuttaa vielä kymmen vuoden päästä. Hymy melko usein korreloi, että korvienväli on kunnossa.

Ihminen on leikkivä ja luova eläin ainakin tiedemiesten mukaan. Heidän kuulee jopa väittävän, että ihminen oppi ensin tanssimaan ja vasta sitten puhumaan. Tanssiminen parantaa elämisen laatua, edesauttaa luomaan ja ylläpitämään ihmisten välisiä suhteita, parantaa fyysistä yleiskuntoa ja mielen tasapainoa sekä edesauttaa hymyilemään eli kasvolihakset näyttävät ulospäin sen, että sisäinen hyvinvointi on kunnossa. Jos puhun itsestäni, niin helposti tulee mieleen, että poikkeus vahvistaa säännön.

Myös tanssissa aivot kehittävät runsaasti dopamiinia. Se avaa väliverhon, jotta kymmenet eri neurohormonit pääsevät esittämään osaansa. Jotkut hormonit sumentavat arvostelukykyämme, mikä voi olla välttämätöntä pystyäksemme ihastumaan kohteeseemme siinä määrin, ettei rakkaus pääse lopahtamaan ensiaskeleilla tai jäämään kokonaan syttymättä. Siten ihastuminen parin muodostuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Siinä syntyy idea, että toinen osapuoli on itselle tärkeä ja sitä kautta syntyy kestäviä siteitä toiseen osapuoleen.

On ilmeisesti niin, että tarvitsemme kosketusta ja rakkautta enemmän kuin luulemmekaan. Kevyt hipaisu tai kosketus voi saada ihmeitä aikaan. Sosiaalitansseissa, tangossa ja muissa sylitansseissa syntyy tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se on yleisesti hyväksyttyä, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa.

Vuosi sitten pieni salaseura ajoi lähes tosissaan Espooseen tanssipaikkaa. Idea kaatui graniittisen lujaan vastustukseen eli pelkoon, että tanssikansa örveltää alueella ja antaa nuorille moraalitonta esimerkkiä. Näin kai se sitten on ja parempi tällaisen tanssin suurkuluttajankin se on uskoa sovinnolla.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Kyllä, piirros on hieno, ja runo.

Ihminen on tarkoitettu liikehtiväksi.
Ja mitä tekee koulumme: sitoo pulpettiin, ruokkii vain päätä, tai osaa siitä päästä, unohtaen kehon, ihmisen, kokonaisuuden.

Myös liikkumalla voi oppia, omaan tahtiin tehtäviä tehden.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyviä kommentteja, tanssista on mukava puhua.

Tanssipaikoilla on kiva tanssia muitten ihmisten seurassa. Mutta tanssimista voi harjoittaa itsekseenkin. Ajatelkaa: suuri tanssisali vain itselle, ei ehkä yleisöäkään, hyvää musiikkia.

Myös niin, että suuri tanssisali ja muutamia ihmisiä, viihtymistä ja hyvää musiikkia.

Tulemmeko tavallisesti ajatelleeksikaan, miten paljon musiikki elämää nykyaikana voi ryydittää ja rytmittää. Levy vain lautaselle!

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Nimenomaan yksin voi tanssia ehkä juuri kaikkein vapaimmin.
Siinä toteutuu yksilöllisyys, oma rytmi, oma tarina...
Tanssi on myös hyvin tervehdyttävää kaikilla tasoilla.
Ja musiikki on aivojen kieli!

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#6/TK: Mutta tanssimista voi harjoittaa itsekseenkin.

Eräs hyvä kaverini, hätäinen luonne ja pelkäsi aina myöhästymistä, kulki enimmäkseen bussilla töihin. Koska oli etuajassa pysäkillä, niin jotain piti ajankuluksi tehdä. Hän harjoitteli tanssiaskeleita ja tanssiin sopivia vartalon liikkeitä. Ei nyt kuitenkaan silloin kun muita oli vieressä toljottamassa.

PS. Se kaveri taisi olla minä itte, mutta jätin ajanpuutteen vuoksi mainitsematta tällaisen epäoleellisen yksityiskohdan.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Bussipysäkeillä muuten näkee oikeita, tahattomia lattariasentoja!
Se on riemastuttavaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kommenttiin 5: tuossa on ideaa, kouluissakin voisi olla vapaan ja modernin tanssin tunteja.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#7/TK:
Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista. Siinäkin mielellä tanssinopetus pitäisi saada kouluun.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Tanssi myös parhaiten kehittää muistia, olen kuullut serkkutyttöni (joka on tanssinopettaja) sanovan.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kouluohjelmaan ei tanssin vuoksi varmaankaan tarvitsisi edes lisätä tunteja, vaan käyttää osa liikuntatunneista tanssiin ja tanssin harjoitteluun. Luultavasti turvallisempaa liikuntaa kuin pulkkamäki.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset