TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Syntyy uusia työpaikkoja

  • Näkymä Helsingissä.
    Näkymä Helsingissä.

 

Hyviä uutisia Suomessa pitkästä aikaa, uusia työpaikkoja syntyy (HS 2.9.2015 Tänä vuonna syntyy 160000 uutta työpaikkaa). Tämä virkistää talouttamme varmasti. Tosin uutisessa sanotaan työpaikkojen edelleen myös katoavan, mikä onkin ollut lama-ajan tärkeimpänä uutisointina jo pitkään.

Kirjoitin pari vuotta sitten (20.11.2013) blogikirjoituksen ”Ukko ja akka rakensi talon”

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154436-ukko-ja-akka-rakensi-talon

Vertaan kirjoituksessa maan taloutta pienemmässä mittakaavassa toimivaan maatalousyksikköön, yksityistalouteen.

Edellä mainitussa HS:n artikkelissa kerrotaan kolmesta eri työpaikkatyypistä. Vertaan leikkimielisesti, mitä ennen vanhaan tarkoitti työ, joka toimii nykyään sosiaali- ja terveydenhoitoalan sektorilla, autonkorjauksessa tai matkustusliikenteessä. Sosiaali- ja terveysala tarkoitti ennen vanhaan sitä, että äiti tai muu hieman joutilaampana oleva nainen taloudessa laittoi siteen haavaan, joka oli jalkaan tullut. Tai kuppaaja kävi saunalla kuppaamassa kaikki kuppaamista tarvitsevat aikuiset. Siteen laittajalle ei erikseen taloudessa maksettu mitään, kuppaajalle maksettiin se, mikä kuppaajalle kuului.

Autonkorjausala tarkoitti ennen vanhaan hevoskiesien kunnostusta tai puusepän töitä kiesien rakentamisessa. Tämä on ollut arvokasta työtä, josta tilalliset ovat maksaneet sopimuksen mukaan. Helsingin Sanomien artikkelissa puhutaan myös lentoliikenteestä. Vanhaan aikaan ei matkustettu lentäen, mutta saatettiin lähteä kaukomaille, Tallinnaan tai Tukholmaan luultavasti purjelaivalla.

Kaikki nämä työalat ovat nykyään ihan muuta, mutta työalojen alkujuuret on löydettävissä vanhanajan taloudenpidosta.

Ihmiset elelivät ennen aikaan ja Suomessa on useita sanontoja, joiden mukaan laiskoja ei elätetty – ei ennen eikä nykyäänkään.

Minulla on ilo omistaa kirja Kansanviisauden aarrearkku (Valitut Palat 2002). Selailin kirjaa päällisin puolin tarkoituksena etsiä kirjasta työn tekemiseen kannustavia sanontoja ja sananparsia. Hups, ei niitä ollutkaan siellä niin, että silmille hyppisivät. Ehkä joku lukijoista onnistuu paremmin löytämään.

Ennen vanhaan, kun taloon tuli kulkureita tai työnhakijoita, ihmistä haasteltiin, hän sai nukkumapaikan ja leipää ja tuumattiin, sopisiko hän talonväeksi. Jos sopisi, niin hän sai jäädä taloon jotakin vapaan olevaa tointa harjoittamaan ja elämään osana muuta talonväkeä.

Asiat olivat yksinkertaisia, koko maailman murheet eivät kohdanneet talon väkeä alituiseen, joskus sentään, kun kirkolla kuuli uutisia tai joku palasi pitemmältä matkalta paikkakunnalle.

Ovat nykyajan asiat ja murheet suuren suuria. Työllistetty on nyt 160000 ja päivittäistä uutistarjontaa on nuo viidensadan ja tuhannen irtisanomiset.

Kuitenkin – kuten ennen vanhaan, myös nykyään – nuo asiat ovat yksilötasolla lähimmäistemme ja kanssaihmistemme arkielämää. Joku joskus irtisanotaan ja joku ilokseen ja lähipiirinsä iloksi saa työpaikan.

Nykyelämä on sidoksissa siihen, että on työtä. Niin se oli ennenkin.

Nykyajassa kuitenkin voisi olla jo myös uusia mahdollisuuksia. Väitän, että meillä ihmisillä on jo verissä työntekemisen halu ja halu osallistua yhteiskuntaan ja siihen, että voimme tuoda kortemme kekoon.

Mutta, mutta. Kaiken aikaa ei ehkä ole työtä tarjolla. Meidän kannattaisi nykyään ajatella myös sitä, että ihmisinä huomioimme myös ekologisuuden ja sen, että emme tuottaisi turhaa tavaraakaan. Ehkä pärjäämme vähemmällä kuin se luotu mielikuva kuluttamisen pakosta kansantalouden hyväksi.

Ne meistä, joille ei ole työtä juuri nyt tarjolla, voisivat elää sitä aikaa kuitenkin – elämäänsä siis - tämän nykyisenkin teknologian avulla ihan hyvin. Ja työhön osallistutaan, silloin kun voidaan. Mietimme usein sitä, että minkälaista on tulevaisuudessa. Jospa me jo elämme tulevaisuudessa ja meidän pitää vain muuttaa joitakin itsestään selvyyksinä pitämiämme asioita, kuten sen, että vain palkolliset voivat saada rahaa. Kannatan perustuloa ja sitä, että ihmiselämä hyväksytään myös talouden puolesta. Tässäkin asiassa on oleva varoituksen sana, meidän pitää tehdä voitavamme yhteiskunnan hyväksi, myös työtä ja meidän ihmisinä pitää opiskella edelleen, ja siten pysyä kunnon kansalaisina.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Todellakin kannattaisi miettiä mitä tuotetaan, onko se tarpeellista, eikä vain käykö kaupaksi. Tuotetaan valtavasti sellaistakin jota ei saada kaupattua vaan menee käyttämättä kaatopaikalle.
Joten toivoisi politiikkojen lopettavan hokemat talouskasvusta ja kilpailukyvystä.
Vähemmästäkin riittäisi kaikille reilusti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olen useina päivinä miettinyt miten oman työn tulokset, siis keväiset maanmuokkaukset ja siementen kylvöt ja kesäiset perkuut ovat tuottaneet ruokaa. Näin on malla. Papuja, perunoita, salaattia, sipulia, tomaattia, kurkkuja ja yrttejä. Marjoja on metsässä ja sieniäkin välillä. Äitini tapasikin sanoa: meillä on kaikkea. Sitä mitä ei ole ei tarvitakaan. Melkoisen vaatimattomilla ostoksilla voi kesällä pärjätä. Se on hyvä.

Mietinkin miten nuo maahantulijat osattaisiin opettaa käyttämään luonnosta löytyvää syötävää. Miten heille opetettasiin ja annettaisiin maapläntti, että he voisivat itse tuottaa syötävää. Näin heillä olisi helpompaa. Onhan kaupungeilla erilaisia pieniä viljelypalstoja. Näitä kun heille olisi, olisi myös tekemistä. Yhteisöllisyyttäkin vois olla. Mutta ehkä tällaisten ajattelu ei sovi yleiseen speksiin. Pitääkö kaiken olla valmiiksi annettua?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Olisiko niin, että työ liian yksipuolisesti nykyään määritetään vain palkkatyöksi, jossa on työnantaja ja työntekijä osapuolina?

Monipuolistamalla rahoitusmahdollisuuksia (senkinkunjokukeksismiten?), moni ihminen voisi tehdä tarpeellista työtä osittain perustulon (kansalaispalkan?) avulla ja lisärahoitusta ns. pätkätöistä. Onko ay-liike mennyt jo liian pitkälle työn käsitteen yksipuolistamisessa ja määrittämisessä? Toisaalta tuota rahoitusmallia, jossa tuloa voisi saada erilaisista tarpeellisista töistä ei vielä tietenkään edes ole. Vain ehkä blogistin haaveissa...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset