TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Pahvikirjat ja e-kirjat

  • Kirjat kulkevat mukanamme sivistyksessä.
    Kirjat kulkevat mukanamme sivistyksessä.

Pahvikirjat ja sähkökirjat voisi otsikko myös kuulua.

Suomalaiseen arkimaisemaan kuuluvat kirjat oleellisena osana. Suomalaiset ovat lukijakansaa. Lapsuudessa paras eväs tuleviin elämänkoitoksiin vanhemmilta on innoittaminen lukemiseen. Harrastuksena lukeminen voi olla ilmainen tai se voi maksaa sen, minkä se maksaa, mutta harrastuksena se mukautuu perheen talouteen. Kirjastoverkosto on Suomessa kattava. Nykyään kirjastoverkoston rinnalle on kasvanut antikvariaattiliikkeiden verkosto, joka tarjoaa aarteitaan myös internetin kautta. Sieltä löytyy tarjontaa keräilyharvinaisuuksista melko uusiin trendikirjoihin. Hakusana ruudulle ja seikkailu alkaa.

Omassa mielessäni lukemisharrastus mieltyy nimenomaan seikkailuihin. Lukija istuu mukavasti tuolissaan, lukulamppu antaa valoa ja lukija seikkailumatkoilla ei ole äärtä ei rajaa. Lukija kuitenkin voi itse valita seikkailujensa sävyn ja syvyyden esimerkiksi kirjan genren valinnallaan. Lukeminen vie ihmisen myös kaiken olemassa olevan tiedon äärelle. Tietoa voi näykkiä vähän tai siihen voi upota ahneesti ja silti ihmisen oma arki voi pysyä mielekkäänä ja miellyttävänä. Yleensä. Itselläni on kokemuksia, joissa kirjat ovat imaisseet omiin maailmoihinsa niin, että joskus arjen tuntuma on kadonnut. On kirjailijan taitoa kuljettaa lukijoitansa omissa maailmoissaan, johdatella niihin ja sitten päästää irti, kun kirja loppuu. Siis sehän jää lukijan kontolle se irti päästäminen. Kirja voi olla kiehtova ja joskus myös luotaan työntävä. Mutta kirja ei loukkaannu eikä valita siitäkään, että lukeminen jää kesken tai se hylätään hyllylle tai laitetaan kiertoon. Lukija itse luo itselleen sopivan suhteen lukemisharrastukseensa ja voi hallita sitä mielensä mukaan.

Olen ikäni harrastanut lukemista ja sain siihen eväät jo lapsena. Lähikirjastoon on opeteltu tie ja sieltä on kannettu kotiin yleensä sellainen lasti, minkä on jaksanut kantaa. Tutuiksi lapsena ja nuorena tulivat tyttökirjasarjat ja sukutarinat. Kirjojen ihmiset lukevalle tytölle tulivat tutuiksi. Kirjan ääreltä ehkä on ollut vaikeata lähteä esimerkiksi kotitöihin tai läksyjen lukuun.

Nuorena seurasin lehdistä uusien ilmestyneiden kirjojen esittelyitä ja mietin, että niitä kaikkia en millään ehdi lukea. Ahneutta oli, mutta luettavaksi päätyi vain muutamia kirjoja suuresta määrästä kirjoja. Tuntui, että tarjonta joka vuosi lisääntyi. Suomalaisesta lukijakansasta oli tullut myös kirjoittavaa kansaa. Kirjojen kiertoa ja säilyttämistä tukee kirjastolaitos ammattitaitoisesti.

Kirjojen hävittämiseen liittyy tunnelatauksia. Kierrätyskeskuksissa näkee, että suuret määrät kirjoja on vailla kotia. Sisustustrendit eivät viime vuosina ole suosineet kirjahyllyjen perustamista. Moni noin kuusikymppinen kirjojen ystävä nykyään toteaa, että kirjahylly on täynnä ja se vähentää intoa hankkia uusia kirjoja. Tähän on avuksi tietenkin kirjastot, johon luetut kirjat pitää palauttaa, mutta avuksi voi tulla myös e-kirjat, siis elektroniset kirja. Niitä sanotaan myös sähkökirjoiksi. E-kirjat eivät vie tilaa sisustuksessa, mutta se vaatii tietokonelaitteen, jotta sitä voidaan lukea. Jonkinlainen tietokone alkaa olla jo jokaisessa suomalaisessa kodissa, joten e-kirjojen yleistymiselle sinänsä ei ole estettä. Totuttautumista e-kirjat vaatii, mutta kun oppii lukemaan e-kirjoja, ne täydentävät sopivasti lukuharrastuksen jatkuvuutta.

E-kirjojen lukemiseen liittyy mukavuutta. Voi lukea hämärässä, kun lukulaite antaa lukemiseen tarpeellisen valon. Saattaa olla lukemiseen liittyvää epämukavuutta lukijan mukaan, mutta tietokoneisiin tottunut tervesilmäinen ihminen voi lukea ihan hyvin lukulaitteella. Laite tarvitsee sähköä ja myös tietoliikenneyhteyden. Laitteen akku pitää ladata, jotta sitä voi käyttää. Mitään epämukavaa en ole huomannut e-kirjojen osalta. Tekniikan käyttäminen vaatii oman opettelunsa, mutta ei ole kovin vaikeaa. Vaikeampaa olisi luopua rakkaasta lukemisharrastuksesta sen vuoksi, että kirjahylly on täynnä. E-kirjat ovat tulleet avuksi.

Vuonna 2016 e-kirjojen osuus kaikista myydyistä kirjoista oli Suomessa vain noin 2 %, joten alalla on runsaasti kasvumahdollisuuksia. Tottumus on toinen luonto ja omien tottumusten muuttaminen vain pahvikirjojen lukijana e-kirjojen suuntaan voi olla pienoinen kynnyskysymys, vaikka suomalaisina yleensä otamme teknisen kehityksen riemulla vastaan. Nähtäväksi jää, miten pahvikirjojen ja e-kirjojen kamppailussa käy. Itse en tahtoisi luopua kummastakaan. Jospa kyse ei olekaan kamppailusta erilaisten lukutottumusten välillä vaan uusien taitojen omaksumisesta ja ekologisuudesta. Kummastakaan kirjaformaatista ei tarvitse luopua, mutta kummankin kirjaformaatin kaupallisuudesta on varmasti hyötyä.

Sähköpostissa kiersi kymmenen vuotta sitten videoklipsi, jossa tukihenkilömunkki opetti munkkitovereilleen siirtymistä papyrysrullasta lukemaan nykyistä pahvikirjaformaattia. Tukihenkilö istui lukijan vierellä ja neuvoi, miten sivua käännetään, kun se on luettu. Nyt tarvittaneen tukihenkilöitä e-kirjaformaatin oppimiseen.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset