*

TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Pariskunnan hääriitti

  • Punainen tupa ja perunamaa.
    Punainen tupa ja perunamaa.
  • Hiekkalaatikolla voi olla kivaa.
    Hiekkalaatikolla voi olla kivaa.
  • Syttyykö lamppu?
    Syttyykö lamppu?

 

Nykyään näemme televisiosta usein luonto-ohjelmia, joissa kerrotaan erilaisten nisäkäslajien ja muitten lajien pariutumiskäytännöistä. Useissa lintulajeissa on ajan saatossa muodostunut lajiominaisuuksiksi, että lajin koiraat ovat paljon koreampia kuin naaraat. Tämä osoittaa lajin sopeutuvuutta ja rauhantahtoa. Koiras on evoluution saatossa muuttunut hyvin kauniiksi ja näyttäväksi, naaraat ovat vaatimattomamman näköisiä. Koiraan tehtävä on miellyttää lajikumppaniaan ja saada täytetyksi koiraan velvollisuudet lajin tapojen mukaisesti.

Ihmislajissa on (puhun erityisesti länsikulttuurista) myös mieshenkilöt nuorina erittäin koreita ja näyttäviä. He toimivat ylväästi ja näkyvästi ja saavat usein puolelleen itselleen sopivan puolison. Tarina jatkuu niin, että mies kosii naista ja nainen vastaa myöntävästi (jos ei vastaa myöntävästi, kyseessä on eri tarina kuin tämä). Sitten alkaa häävalmistelut, jotka usein mitoitetaan sopivaksi maksajan lompakolle. Tosin kirkko on tullut avuksi. Häiden ei tarvitse nykyään olla kalliit vaikka ovat erittäin juhlavat, kun niitä järjestetään pariskuntien hyödyksi esimerkiksi erityisen muistettavien päivämäärien mukaan.

Yleensä kaikki kauniit sadut ja hienot romanttiset elokuvat päättyvät häihin. Häiden jälkeisestä elämästä ei juuri kerrota muuta kuin se, että arki alkaa ja romantiikka lentää taivaan tuuliin.

Näin ei tarvitsisi olla. Ihminen on biologinen nisäkäslaji, jonka jatkuvuus on tiettyjen lainalaisuuksien mukaista. Perheeseen syntyy lapsia, suku saa vahvistusta ja jatkuu.

Meidän ei iältämme vanhempina kannattaisi unohtaa nuorta paria vain omiin hoteisiinsa. Avuksi voisi tulla esimerkiksi televisio, jossa voitaisiin lähettää perheiden arkea tukevaa ja helpottavaa ohjelmaa. Näin taisi ollakin joskus 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin televisiosta tuli niksipirkka-tyyppisiä perheohjelmia.

Romantiikan ei tarvitsisi lentää taivaan tuuliin eikä ikkunasta ulos. Ihmisten tulisi ymmärtää ei ainoastaan luontoelokuvien erilaisten lajien parikäyttäytymistä, vaan myös ihmislajin parikäyttäytymistä. Meidänkin lajissamme on kyse sitoutumisesta ja yksiavioisuudesta. Muunlainen malli tuo vain onnettomuutta ja epätietoisuutta. Meidän pitäisi omassa lajissamme hyväksyä miehen hieman näyttävämpi ja näkyvämpi rooli parisuhteessa. Ja meidän pitäisi hyväksyä se, että nainen voi turvata lapsiaan paremmin, kun hän omaksuu hieman vaatimattomamman ja näkymättömämmän äidinroolinsa ainakin siksi aikaa, kun hän hoivailee pienokaisia. Tämä on eräänlainen järkikysymys lajin ja suvun jatkuvuuden hyväksi. Ihmisen järkeily ja järjen käyttö ylittää monesti sen, mikä olisi tavallisessa elämässä tarpeen. Nykyään menemme eteenpäin näkyvien naisten ehdoilla joka asiassa. Perheissä asian ei tarvitsisi olla niin, kun asia oikein oivalletaan.

Lajissamme on yksineläviä ihmisiä, joille näkyvyytensä on selvästi sallitumpaa ja sopivampaa kuin perheenäitien osalta. Kuitenkaan emme ikään kuin osaa erottaa näitä asioita nykyään, vaan edelleen tarkoitetaan kaikki asiat ikään kuin koko sukupuolelle, naisten asiat etenkin. Meidän pitäisi ihmisinä suoda ja sallia myös perheenäitien elämäntapa hieman vaatimattomampina ihmisinä syyllistämättä heitä heidän roolistaan äiteinä. Maassamme syntyvyys on hieman laskenut. Naisten elämästä on tullut liian vaativaa, kun poliitikotkin puhuvat naisista enemmän työvoimareservinä kuin mahdollisina perheenäiteinä. Koko ihmiskirjo kannattaisi kuitenkin hyväksyä. Ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi.

Toivoisin Martat televisioon tekemään perheille sopivaa tv-ohjelmasarjaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lukiessani iltasatua aikoinaan vanhemmalle tyttärelleni hänen ollessa noin kolmevuotias satu päättyi sanoihin: "Sitten he menivät naimisiin ja elivät elämänsä onnellisina loppuun asti."

Tyttäreni kysyi silmät pyöreinä: "Miksi?"

Ihmettelin, että miten niin "miksi".

Hän täsmensi: "Miksi ne meni naimisiin?"

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Niin se on, nuoret ja lapset saavat vaikutteensa yleensä tv:stä. Television pitäisi näyttää perhe-elämä myönteisemmin kuin usein nykyään näytetään. Tulevaisuudessakin on perheitä, uusien sukupolvien perheitä. Näille kuitenkin pitäisi luoda mahdollisuudet.

Lapsille on tärkeää lukea satuja, silloin syntyy myös keskustelua tärkeistä asioista ja lapset voivat kysyä omilta vanhemmiltaan eri asioista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyään on paljon perheitä joita on perustettu ilman avioliittosopimusta.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Avioliitto on yhteiskunnallinen sopimus pariskunnan välillä ja se pitäisi solmia, kun mies rakastaa naista, jota kosii.

Jos ihmisillä ei ole asioissaan ongelmia, ei oikein muuta voi sanoa. Ja vaikka olisikin.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset