*

TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Aluerakentamisen hyödyt

  • Ystävämme Lönnrootti miettimässä aluerakentamista.
    Ystävämme Lönnrootti miettimässä aluerakentamista.
  • Aluerakentamisessa huomioidaan kaikki.
    Aluerakentamisessa huomioidaan kaikki.
  • Käärmetalo Espoossakin: Ristiaallokko.
    Käärmetalo Espoossakin: Ristiaallokko.

 

Luin Länsiväylä-lehdestä (21. – 22. lokakuuta 2017) artikkelin, jossa käsitellään eriytymistä ja sitä, että sellainen pysähdytettävä. Kirjoittajana on kaupunkivieras-palstalla tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija Kaarin Taipale. Asun kaupunkilähiössä ja sellaisen asukkaana havainnoin suomalaista rakentamista ja aluesuunnittelua. Alueellamme Espoon Kivenlahdessa on pohjana (perimätiedon mukaan) Alvar Aallon aluesuunnittelupohja. Tähän kaupunginosaan on rakennettu rytmillisesti monipuolinen asumiskokonaisuus. Lähistöllä on pientaloalue, jossa asuu saman palveluntarjonnan läheisyydessä vanhojen ja uusien omakotitalojen asukkaista. Vanhalle kartanoalueelle on noussut kaupunkilähiö, jossa asuntoja on sekä kalliita että edullisia hinnaltaan. Eriytimisestä ei näy jälkeäkään. Uskon, että vastaavaa kaupunkirakentamismallia voi hyödyntää muuallakin Suomessa. Vastaavanlainen aluerakentamiskokeilu Espoossa on Tapiola, joka on aikoinaan saavuttanut tunnettuutta asumisidealla, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut nivotaan lähelle toisiaan alueella.

Helsinki on rakennettu tarkoituksena tälle Suomenniemelle luoda hyvä hallintoblockikokonaisuus. Ihmisten asioiden hoitaminen on arvokasta työtä, jolloin se tarvitsee arvokkaat puitteet. Tuolloin on kirpaissut kukkaroa ja lompakkoa raha, työvoiman saatavuus on ehkä monesti ollut kortilla, maan poliittinen ilmapiiri ei ehkä aina ole suuria hankkeita hivellyt suopeasti, mutta sitkeästi Helsingin kaava ja suunnitelma on voitu toteuttaa. Helsinki on kaunis pienen maan pieni suurkaupunki. Helsinki on suunniteltu kuin taivaallinen sivellin olisi pilvistä sen piirtänyt. Helsinki on piirretty hieman ahtaanoloiselle niemekkeelle, kuten kartoista nyt voimme havaita. Tällä on ollut kaupunki kuvaan ja asumiseen hidastava vaikutus. Kun jollakin ihmisellä (kenellä vaan kanssaihmisistämme) on paljon rahaa, hän alkaa toteuttaa unelmiaan ja ei ole tavallisesti rajana maa eikä taivas silloin. Helsinki ei vielä ole kasvanut pilvenpiirtäjäkaupungiksi, eikä toivottavasti kasvakaan, vaikka sen suuntaisia suunnitelmia on jo olemassa. Rakentamistaito on nykyään hienoa kansainvälistä osaamista. Pilvenpiirtäjiäkään ei tarvitse sinänsä pelätä ja niitäkin kohtuudella korkeudella ehkä Suomessakin voi olla, mutta kaikessa rakentamisessa pitää mielessä Alvar Aallon muutamia keskeisiä aluerakentamistavoitteita.

Ei kannata rakentaa runsaasti ilman kysyntää. Näimme hiljan televisiodokumentin, jossa aluerakentaminen oli karannut jopa rahamiesten hyppysistä. Rahaa hyysättiin rakentamiseen, mutta ihmisiä hankkeet eivät tavoittaneet. Rahalle ehkä odotettiin runsasta tuottoa, mutta unohdettiin populaation sosiaalis-taloudellinen rakenne, mikä ei yltänyt rahamiesten kaavailemalle tasolle.

Rakentamisessa siis pätee vanha sanonta ”suu säkkiä myöten”. Ei pidä liioitella hankkeissa ja pitää katsoa, että koko se tarkoituksenmukainen toiminta ja ihmiset pysyvät mukana hankkeessa.

Suomen väkiluku ei ole noussut sellaisessa mitassa, että se antaisi aihetta kovin suuriin rakennusprojekteihin tai aluerakentamisen projekteihin. Ajallisesti muutaman tulevan sadan vuoden aikana on mahdollista, että tarvitaan suurehkoja rakennushankkeita, mutta ilman niin sanottua populaatiovarausta hankkeilta putoaa pohja.

Aluesuunnittelu ja aluerakentaminen on osoittautunut kannattavaksi Espoossa. Kun nämä aluksi lähiöiksi nimitetyt kaupunginosat ovat jo eläneet ne vaiheet, jossa niihin on muuttanut perheet muualta Suomesta ja ne ovat olleet jo usean sukupolven kotialueita, asukaat elävät rauhallisesti sukukunnittain usein samoilla alueilla. Alueella asuu ehkä seitsemänkymmentäluvulla aravarahoitustaloissa siihen muuttaneet nuoret perheet, jotka kasvattivat lapsensa aikuiseksi ja nämä ovat myös valinneet oman asumisensa samoilla sijoilla. Espoossa on useita vastaavanlaisia satelliittikaupunginosia, joka antaa mahdollisuuden myös joskus tarpeelliseen etäisyyteen lapsuudenkodista. Uutta alueella on jo noin vuosikymmenen ajan toteutettu vanhusten palvelutalojen rakentaminen, jolloin väki ikääntyessäänkin voi jäädä asumaan kotikonnuilleen.

Suomessa rakentaminen on melko tyyristä. On arvokas asia, että rakentamisessa pidetään yllä laatutasoa, jossa huomioidaan asumisen mukavuus ja myös rakennusten kestävyys. Arvokkuutta asuinalueelle kuin asuinalueelle ajan saatossa tuo rakentamisen aikakerrostumat. Nostalgia, kotiseuturakkaus ja sitoutuminen pidemmäksi aikaa asumiseen luo rauhaa ja viihtyisyyttä asuntoalueille.

Taloudenpidossa ja kansantaloudessa on totuttu pitkällä aikavälillä katsomaan suhdanteiden vaihtelua. Tämä tuo aikakausiin totuttua pientä jännitteisyyttä ja sillä on myös omat vakavat perustansa. Kun taloudessa on nousukausi, ihmiset saattavat suhtautua hankkeisiin myönteisemmin ja luottavaisemmin, kun taas laskukaudet tuovat pitkällä aikajänteellä tarpeellista jarrutusta hankkeisiin.

Profetioissa, siis ”profetioissa”, ja erilaisissa tulevaisuudensuunnitelmissa saatetaan helposti tulevaisuuden aikajanoja nähdä paljonkin lyhyempinä kuin tosiasiassa voi toteutua. Nähdään pilvenpiirtäjiä ja lentäviä autoja, vaikka taaperretaan bussipysäkille katse loskassa ja sateenvarjossa. Kaikessa suunnittelussa, hyvä Kaarin Taipale, voisimme kiitellä och tackar och pockar kaikkia keskuudessamme eläviä virkamiehiä ja rahoitusneuvojia, jotka erilaisia hankkeita jarruttelevat sopivasti, ettei meillä täällä Pohjolan perukoilla mopo karkaisi käsistä. Omasta mielestäni ei juuri ole ikävämpää kuin se, että on asunnottomia, mutta lähes yhtä kurjaa on hylätyt lähiöt ja asuinalueet. Tämän vuoksi siunaan ja varjelen ihmisen kykyä iloita omasta asuinalueestaan, puolustaa sen kunnossapitoa ja harkitusti suunnitella uusia hankkeita. Ei pelkästään rahalla vaan myös sydämellä ja tarpeen mukaan.

Olen aiemminkin kirjoittanut aluerakentamisesta tällä palstalla. Näitä kirjoituksia ovat:

Betonilähiön suojissa

Suomen asuttaminen - lähiöt

Kerrostuneet markkinat – uutta ideaa

Pienessä maassa asumisen kokonaistilanne pitää ottaa huomioon kaikessa taloustoiminnassa ja niin myös rakentamisessa. Emme enää elä niin voimakasta maaltamuuttobuumia kuin aiemmilla vuosikymmenillä, joten rakentamisessa ehkä tulee noudattaa maltillisuutta. Jospa olisi aika miettiä rakennustekniseltä kannalta jopa kaupungista maalle -muuttamisen ideaa. Ihmisiä rahoittamalla voisimme myös rahoittaa asumista esimerkiksi maaseutukaupungeissa. Aluerakentamisideassa on yhdistettynä asumisen eri tulotasot, palvelut, työpaikat, liikenne ja luonto. Kaikki, mitä ihminen tarvitsee.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kuinkapas moni on tullut vertailleeksi nykyaikaista kerrostaloasumista vanhoissa linnoissa kreivien asumiseen. Taitaa mukavuudessa tavallinen kerrostalohuoneisto voittaa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset