TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Lukemisen taito tukee elämisen taitoa

  • Katsaus kirjahyllyyn.
    Katsaus kirjahyllyyn.

 

Syyskuun kahdeksas päivä on vietetty Kansainvälistä lukutaidon päivää ja vietetään taas tulevana vuonna. Verkkosivulta ykliitto.fi poimin otteen vuoden 2016 lukutaitotilastosta:

Tiesitkö, että (2016) :

  • Noin 91 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista osaa lukea. Osuus on nousussa, sillä vuonna 1990 noin 83 prosenttia nuorista ei osannut lukea.
  • Arviolta 758 miljoonaa aikuista ei osaa lukea. Noin kaksi kolmasosaa heistä on naisia.
  • Pojista suurempi osa (92 %) osaa lukea kuin tytöistä (87 %). Maailmanlaajuistesti tyttöjen joukossa lukutaitoisten osuus kuitenkin nousee nopeiten.
  • Noin 57–59 miljoonaa lasta, eli noin yksi yhdestätoista, ei käy koulua.
  • Koulua käymättömien lasten osuus on liki puolittunut sitten vuoden 2000.

(Lähteet: United Nations Statistics Division, MDG report 2015, UNESCO Institute for Statistics)

Suomessa voidaan nykyään olettaa, että kaikki suomalaiset osaavat lukea. Lukutaidon osalta kuitenkin on yksilöiden välillä eroja. Ihmiset aikuisinakin suhtautuvat lukemiseen eri tavoin ja kun tämän tietää, ei tarvitse oman lukutaitonsa kanssa häpeillä tai olla nolona. Ihmiset ovat erilaisia ja heidän lukemiskokemuksena on erilaista. Suomessa perinteisesti on arvostettu lukutaitoa ja kirjoitustaitoa vielä enemmän. Ylioppilaslakki päässä heinätöissä vielä 50-luvulla on ollut hyvinkin korkealle kunnioitettua maisteruutta. Sittemmin, kun yliopisto-opinnot ovat tulleet yhä useamman saavutettaviksi, vaikuttaa usein siltä, että vähättelemme jo tohtoreitakin, kun media väittää työelämän heitä syrjivän.

Omien havaintojeni mukaan, joista kerron kirjoittamissani kirjoissa, ihmisten luonnollinen taipumus joko sanalliseen tai kuvalliseen hahmotukseen on sisäsyntyistä. Ihminen siis suuntautuu ajattelussaan joko sanallisesti tai kuvallisesti. On myös ihmisiä, joilla on lahjakkuutta molempiin tapoihin. Tällä havainnolla voi olla merkitystä, kun mietitään erilaisia oppimistapoja ja miten yksilö oppii asioita. Molempia lahjakkuustyyppejä voi lukutaidon opettamisessa hyödyttää, kun nämä havaitaan.

Syvällisen lukutaidon omaava ihminen voi lukea filosofisia kirjoja niistä nauttien. Filosofisia kirjoja lukiessaan tulee ymmärtää itseään jopa ennemmin kuin kirjaa sinänsä ja antaa kirjasta nauttiessaan mennä ohi niiden lauseiden ja kappaleiden, jotka eivät avaudu mitä parhaimmin. Joskus on parempi antaa mennä asian ohi, kuin jäädä siihen jumittamaan. On osa ymmärrystä ja sivistystä ohittaa asiat, joita ei ymmärrä ja joihin ei siten ole tarkoitettu vaikuttamaan tai puuttumaan.

Olen harrastanut lukemista koko ikäni, siis lapsuudesta saakka. Pidän lukuharrastusta harrastuksena, joka on pitänyt poissa ”muusta pahanteosta”. Kirjassa löytää aina seuraa ja ystävän, jonka parissa ilta kuluu hyvin. Suomalaisille on tuttua se, että kun ulkona vihmoo vettä ja räntää, voi istua rauhassa nojatuolissaan kirja kädessään ja ”matkustaa ympäri maailman”. Lukutaito on antanut suomalaisille paljon.

Lapsen saa houkuteltua lukemisharrastuksen piiriin kuvakirjojen avulla. Lukemisen ei tarvitse välttämättä olla rankkaa puurtamista, vaan kirjoja voi lukea siten, että lukee lauseen sieltä toisen täältä, selaillen etsien tai vain löytäen. Kuvat auttavat kohdistamaan huomiota kirjan sivuilla. Koulu- ja oppikirjat kuitenkin kuuluu lukea huolellisesti.

Aikuisille ihmisillekin nykyään jo löytää kirjoja, joissa on kaunista, jopa sadunomaista kuvitusta. Vanhalle ihmiselle voi hankkia selailukirjoja, joissa on suurehko teksti ja selkeitä kuvituksia. Kirjaa selailemalla kuluu aika hyvin.

Oma kirjahylly kertoo kirjojen selyksissä lukijan oman tarinan. Kirjojen selyksistä näkee niitä aikakerrostumia, joita lukijana on käynyt läpi. Ihania aikamatkoja voi tehdä satunnaisotannalla: ottaa kirjan hyllystä, avaa sen summittain ja nauttii siitä muutaman lauseen tai kappaleen päivän siivittäjäksi. Tämä tukee muistia ja muistamista, antaa aivoille työtä. Kirjasta voi siis nauttia, vaikka ei kahlaisi sitä joka kerta ensimmäiseltä viimeiselle sivulle. Kun kirjan avaa, ei yleensä muista kuinka se päättyy, vaikka olisi lukenut sen jo aiemmin.

Runojen lukemisen taito on taide-elämys, jossa yhtyy kärsivällisyys, ymmärrys, asian syy-yhteyksien oivallus, aika, paikka, avaruus. Lukija hahmottaa runon omalla tavallaan ja lukukokemuksesta voi syntyä esimerkiksi kuvallinen elämys. Jollekin lukijalle voi taidemaalaus synnyttää kuvallisen kokemuksen, josta voi syntyä vaikka tarina tai runo. Kulttuuria, jossa elämme voi kokea uudelleen ja uudelleen löytäen uusia ja vanhoja mielleyhtymiä: sanallisia ja kuvallisia. Lukijoiden ja kirjailijoiden kulttuuri synnyttää rauhaa maailmaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset