TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Mittausvirhe

  • Tieteellistä filosofiaa tiedetalolla.
    Tieteellistä filosofiaa tiedetalolla.

 

Maailma oli olemassa miljoona vuotta eikä kukaan epäillyt sitä.

Ihminen on harjoittanut tieteitä aikojen alusta saakka. Ihminen on utelias maailman suhteen.

Ihminen on kehittänyt mittausmenetelmiä, joiden avulla havainnoi maailmaa. Maailman havainnointi ei ole pelkän ihmisen aistitiedon varassa.

Nykyaikana mittausmenetelmät ovat hyvin kehittyneet. Samoin ihmisen mielikuvitus. Tieteellisessä ajattelussa sanotaan, että ei hyväksytä tiedoksi aistihavaintoihin perustuvaa tietoa, vaan tositietoa on vain niin sanottu tieteellinen tieto.

Länsimaisen Ihmisen elinikä on keskimäärin noin 80 vuotta. Tämä on tieteenkin parissa ajanjakso, jossa ajassa ihminen maailmaa nykyään mittaa. Vaikka maailma on ihmisellä ollut jo miljoona vuotta, tieteellinen tieto, jossa sitä mitataan, lupaa sille kateellisuuksissaan vain 40.000 vuotta jatkoa, koska on mitattu tieteellisesti silloin auringon sammuvan.

Avaruus on kuitenkin mittaamattoman suuri.

Mittaamista tapahtuu myös yksilön kohdalla. Lääketiede mittaa ihmiselle elinikää enää muutaman vuoden, jolloin ihminen tietää kuolevansa. Viimeiset vuotensa hän viettää potilaana. Jos ihminen ei mittauttaisi oloaan, vaan vain aistisi elonsa olevan päättymässä, kun on väsynyt ja kipeä, hän vain hiipuisi läheisiltään, kuolisi pois. Eikä epäilisi itseään eikä maailmaa. Tilanne vain muuttuisi.

Tieteellinen mittaus pitää ihmiskunnan valppaana.

Ennen ihmisellä omassa kodissaan oli ruokakuppinsa ja lusikkansa. Niitä käytettiin niin kauan kuin ne kestivät käytössä ja sen jälkeen piti tehdä tai hankkia uusi ruokakuppi joko savesta muovaamalla tai puusta veistämällä. Nykyään ihmisillä on monilla alueilla kertakäyttöastioita, jotka he heittävät luontoon. Maailma roskaistuu ja ihmisen usko maailman kestävyyteen heikkenee. Syntyy maailmanlopun ajatuksia ja pelkoja.

Välinpitämättömyys maailmaa kohtaan on nykyään joidenkin ihmisten oikeus, koska he eivät usko maailman kestävyyteen. Heidän elinikänsä on määrätty eivätkä he tarvitse maailmaa enää sen jälkeen. Miksi tehdä mitään maailman hyväksi?

Ennen ihminen ihmetteli käsittämättömiä asioita: tähtiä, aurinkoa, pilviä, meren kuohuja. Ihmistä suurempia asioita. Hän ajatteli niiden olevan jonkun itseään suuremman luomia, jonkun, joka pitää huolta hänestäkin ihmisenä.

Mittausten mukaan nämä ovat kuitenkin ihmisen aiheuttamia asioita. Ihmisen, jonka elinikä on noin 80 vuotta, joten tieteellisesti ajateltuna ei maailman jatkumiseen voida enää uskoa.

Maailma on ollut olemassa miljoonia vuosia. Nyt tieteellinen mittaus on typistänyt maailman loppumaan ihmisen ajattelun mukaan ihmisen käsitettävissä olevassa ajassa.

Mittausvirhe?

Tervehdys Suomen Filosofisen yhdistyksen Kollokviolle 11 – 12.1.2018.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, eritoten esimerkiksi ilmastonmuutoksen kohdalla tuo esittämäsi perspektiivi tulee huomioida.

"Miljoonia vuosia" on tosin hiukan "under statement" maailman olemassaolon iästä. Maapallokin on ollut miljardeja vuosia nykykäsityksen mukaan.

Sitten ovat Jehovan todistajat ja muut kreationistit, jotka uskovat, että maailma on noin kuusituhatta vuotta vanha.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Erilaisia käsityksiä luonnollisesti on maailman iästä. Eri ihmisten henkiset alkujuuret ovat hyvin erilaiset. Uskon vahvasti, että avaruudessa on useita maapalloja, joiden ikä vaihtelee. Ihmisten maailma, siksi lienee mahdollista kommunikoida maailmojen välilläkin.

Ilmastonmuutos esillä olevana asiana on tärkeä jo senkin vuoksi, että ihmiset käsittävät sen myötä omaa vastuutaan maapallosta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogisti on pihalla siitä, mistä tieteellisessä mittauksessaon kyse. Mittaukset tapahtuvat aina vähintäänkin hypoteettisessä viitekehyksessä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tieteen filosofinen keskustelu korostaa nykyään mittausten merkityksiä. Maailmassa filosofisessa mielessä on paljon asioita, joita ei saa koeputkiin eikä mittalaitteisiin - mutta niitä on olemassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vanha asia ja blogisi pihalla.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Käsittelen myös kirjoissani vanhaa asiaa, ihmisen henkistä jatkumoa. Ihmisellä voi olla tiedostamatonta ja mittaamatonta tietoa, joka ei mahdu nykyisen tieteen eikä yleensäkään tieteen raameihin. Mahtuu kuitenkin maailmaan, taiteisiin, ajatteluun, ystävyyteen.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Se, mikä on tietoa ja mitä pidetään tietona, on ihmisten maailmassa vaihdellut eri aikoina. Joskus tärkeintä tietoa on ollut esimerkiksi vanhurskaan ihmisen näyt. Vanhurskas kertoi muille ihmisille näystään ja sen perusteella tulkittiin maailman tilaa. Sittemmin kirjoitetun tiedon aikana kirjoitettua tietoa on pidetty luotetuimpana tietona ja nykyään jo melko kauan - usean vuosikymmenen ajan - tutkittua tietoa. Itselläni on kirjahyllyssä Otavan Pieni Tietosanakirja, jonka tietoja vanhasta ajasta pidän luotettavampana kuin nykyaikana laadittua Wikipediaa. Perustelen tätä sillä, että kirja on ajallisesti lähempänä vanhaa tietoa kuin tietokone aikana tuotettu tieto. Lisäksi tosiasia on, että digitaalista tietoa on mahdollista muuttaa yleensä, mutta kirjat pysyy sellaisinaan.

Kirjoitin aiemmin blogikirjoituksen "Lukijan vastuu on lisääntynyt", laitan linkin tähän. Kaipa se on lisääntynyt tieteellisen tiedon suhteenkin eikä pelkästään sanomalehdistön suhteen.
http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

Aikaharha vedota esitieteelliseen aikaan.
Ei ole olemassa mitään erityistä ”digitaalista tietoa”, kyse on vain talletusvälineestä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #9

Näen tässä ensimmäistä kertaa esitettynä termin "esitieteellinen" aika. Jospa siinä on kyse luovuuden ajasta?

Digitaalinen tieto ja sen tallennusvälineiden osalta myös eroaa perinteiseen paperille painettuun tietoon siinä, että tietoa voidaan muuttaa esimerkiksi sen katselukertojen välillä. Itselleni näin kävi jopa valtion hallinnon ylläpitämillä sivustoilla. Todisteita asiasta en kerännyt, koska suhtaudun niin luottavaisesti ihmisten rehellisyyteen.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset