TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Koko ikä työtä ja oppia

  • Jospa vanhana juo pullon jaffaa ja ottaa valokuvan.
    Jospa vanhana juo pullon jaffaa ja ottaa valokuvan.

 

Näkyvissä on ihmisen elämänkaari. Alussa uinumme äitimme helmassa ja isän valvovan silmän alla. Kouluaika saattaa lapsista ja nuorista tuntua kuin iäisyydeltä, pitkältä lapsuuden ajalta, jolloin aikuisen huolet eivät vielä paina. Opiskelun jälkeen työelämä ja perhe-elämä, näiden yhteensovittaminen, ruuhkavuodet. Tähän saakka täyttä touhua. Vasta lähestyessään viisikymppistään, ihminen tavallisesti voi pysähtyä ajattelemaan, että mitäs´ sitte. Onko edessä vain kuolema?

Aikuisessa ja kypsässä vanhuudessa ihminen voi tarkkailla omien elintoimintojensa hiipumista. Aluksi kaikki asiat ovat hyvin ja ihminen siunaa jokaista tervettä päiväänsä. Sittemmin alkaa jaksaminen vähetä ja levon tarve lisääntyy. Kaikessa tässä tähän mennessä sanotussa on yksilöllistä vaihtelua, ihmiset ovat yksilöitä ja heidän kokemusmaailmassaan on jotain samaa ja jotain erilaista verrattuna muihin ihmisiin.

On melko tavallista, että nuorena ihminen ei ollenkaan näe tätä kokonaisuutta, elämänkaarta. Silloin nähdään kyllä syntymiä ja kuolemia, osallistutaan ristiäisiin ja hautajaisiin, mutta elämänkaaren kokonaisuutta tavallisesti ehtii ajatella vasta eläkeiän kynnyksellä.

Silloin ehkä tarvitsee lepoa ja rauhaa tavallista enemmän. Ihminen alkaa miettiä saavutuksiaan ja mitä elämässä on tullut koettua ja tehtyä. Moni on eläkeläisenä nykyaikana vielä hyvässä ja vireässä kunnossa, joten tarpeellisen levon jälkeen voisi ajatella, että mitä tekisi loppuelämän aikana.

Nykyaikainen yhteiskunta tarjoaa runsaasti tekemistä myös elämän viimeisiin vuosiin. Voi vihdoinkin alkaa harrastaa sitä, mistä on haaveillut aina. Voi lukea kaikki lukemattomat kirjat, jotka on aikonut. Voi kirjoittaa runoja, kirjoittaa kirjan, maalata taulun, ottaa valokuvia perheestä ja maisemista, leikkiä lastenlasten kanssa. Ulkoilla koiran kanssa tai ilman, ruokkia kissan. Kaikki tämä saattaa kuulua vielä elämään ja muutakin. Matkustella ja syödä hyvin.

Yhteiskuntamme on vireä. Vapaaehtoistyötä on tarjolla tekijöille. Vapaaehtoistyötä ovat myös erilaiset yhdistykset ja harrastuskerhot. Virkeänä, työteliäänä ja oppivana ihmisenä voi elää koko elämänsä ajan.

Kuolema?

Kuolema on aina pelottava asia. Sen pelottavuus lisääntyy kovasti, jos jo viisikymppisenä jää sitä tuijottamaan. Se ei katoa mihinkään, mutta sen voi omassa elämässään häivyttää taka-alalla odottamaan. Jospa siitä taivaan porttien läpi kävelemisestä sittenkin selviää – työtä tekevänä ihmisenä sentään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset