TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Kristillinen filosofia – mitä se on?

  • Kuvassa kirjailija Tarja Kaltiomaa Espoon Kirjailijat ry:n runoillassa Sellon kirjastossa.
    Kuvassa kirjailija Tarja Kaltiomaa Espoon Kirjailijat ry:n runoillassa Sellon kirjastossa.

 

Olen kirjoittanut kirjat Kristillinen filosofia, osat 1 – 4, selityksenä hyvälle yhteiskunnallemme Suomessa. Suomi sijainniltaan ei ole kaikkein todennäköisin paikka menestyä yhteiskunnan osalta, mutta niin on kuitenkin tapahtunut. Selityksenä sille näen kristillisyyden ja kristillisen elämäntavan, lähimmäisen rakkauden. Kristillinen filosofia hakee perustuksensa Jeesus Nasaretilaisen vanhasta filosofiasta, jonka helmiä on kirjattu tarinoiden Raamattuun.

En ole Raamatun tutkija kuitenkaan, vaan olen kirjoittanut kirjani seuraamalla nykyluontoa, ihmisluontoa ja luontoa. Elämänarvojen näen nousevan kuin kedon kukkasten maanteidenkin varsilla joka kevät lumisten talvien jälkeen. Kirjoittaessani Kristillinen filosofia -kirjojani sisäinen runoilijani alkoi samalla nostaa päätään. Olen kirjoittanut runoja lukijoiden näkyville suoraan internetiin silloin, kun se itselleni tuli mahdolliseksi. Sitä aiempia runoja löytyy pöytälaatikostani.

Nykyisessä eurooppalaisessa ja länsimaalaisessa elämäntavassa on olemassa – sisäänrakennettuna – kaikki se viisaus ja ne elämänarvot, mystiikka, joita tarvitaan ihmiselämän kunnioitukseen. Maapallo voi olla ”kahtiajaettuna” Kiinan muurilla, mutta sekä itäinen että läntinen kertomustaide ihmiselon kulusta on sitä elämäntaitoa kuvaavaa kerrontaa, jota ihminen tarvitsee uskoakseen itseensä ja muihin ihmisiin. Uskoa me tarvitsemme. Länsimaiset ihmiset ovat viime vuosikymmenten aikana, kun taloudelliset olosuhteet ovat parantuneet, usein lähteneet itämaille etsimään mystiikkaa, jossa he voivat kokea jatkuvuuden ihmeen. Samaan aikaan näitä asioita on jo vuosisatojen ajan kannatellut enemmän tai vähemmän tietoisesti oma läntinen kirkkomme. Uskonto on elämänoppia elettäessä elämästä toiseen. Idän viisaudessa tämä ehkä on selvemmin sanottuna, mutta sama viisaus molemmissa katsannoissa on taustalla – elämän voidaan katsoa jatkuvan, ihmisellä voi olla toivoa tuonpuoleista ja myös tämänpuoleisesta. Elämä on sellaista, minkälaiseksi sen teemme. Kunnioittaakseni ihmiselämän mysteeriä kirjoitin Kristillinen filosofia -kirjani lohdutuksena ihmisille siinä pitkässä elämänjuoksussaan, missä kukin me ihmisinä kamppailemme. Toivon kirjoistani löytyvät aina se toivon sanoma ja mahdollisuus toivon kipinään, joka saa ihmisen jaksamaan tietoisuudessaankin.

Arki jatkuu. Elämä sinänsä pitää sisällään elämän mysteerioita, niiden näkeminen ja tiedostaminen vaatii tietenkin vahvaa luonnetta. Vaikka kirjoitan aiheesta julkisesti, minulla on näkemys siitä, että sanoma tavoittaa ne ihmiset, jotka voivat tämän sanoman avulla valaista kulkua myös niille, jotka eivät pitkiä kirjoituksia voi syventyä lueskelemaan. Filosofia kirjagenrenä tavallisesti koetaan vaativana genrenä, toivon sanoma voi lähteä kirjojen sivuilta säteilemään ympärillemme. Elämänarvojen taustalla – elämänarvoista kirjoitan kirjoissani – on aina taustalla elämää kannattelevaa mystiikkaa, sitä jaa havaittavaksi lukijoillekin – kaikkea en osoita sormella. Kirjoitan myös maapallon puolustuksen. Tuo mahtava planeetta, elämänalustamme, antaa varmasti avaruudellisen silauksen myös muille ihmiskuntaa kannatteleville planeetoille – äiti maan siunauksen. Onko taivas, onko maa? Nämä kysymykset ovat ihmisen sisäistä mielenmaisemaa tavoittelevia kysymyksiä aina uudestaan. Elämä on sellaista minkälaista siitä teemme – joskus jopa taivaallista. Elämän kierto sekä syntymän että kuoleman arkinen mystiikka on havaintomaailmamme ja sen me olemme osanneet ihmisinä inhimillistää kauniisti. Sillä on suuri merkitys myös tuonpuoleisen kannalta, tuonpuoleinen vaatii uskoa ja uskontoa. Eräässä vanhassa kirjassa, jonka löysin antikvariaatista, sanotaan, että ilman uskontoja ihmiskunta ei selviä. Uskonnoissa on kysymys elämän järjestymisestä mahdollisimman mielekkäästi kaikkien kannalta, molempien sukupuolten kannalta. Kristillisessä filosofiassa näkemyksenä on, että elämän tulee olla molempien sukupuolten kannalta hyvää ja arvokasta elämää, vaikka elämän uusiutumisessa naisella perheen äitinä on raskautetumpi roolinsa. Puolisot keskenään voivat tehdä toisilleen maanpäällisen taivaan toisiaan rakastaessaan. Elämä kannattelee ihmistä, ihminen kannattelee elämää.

Lisätiedot: Tyhjäpaperi-sivusto, Elisa Kirja ja Espoon Kirjailijat -sivusto.

Lukijalle ehkä herää ajatus, että kuka Tarja Kaltiomaa on kirjoittamaan näin kattavasta aiheesta ja että mikä koulutuspohja hänellä mahdollisesti on. Elämänkoulua olen käynyt vanhempieni nelilapsisessa perheessä, perhe on työläistaustainen, mutta aatelistoa mm. lukemisharrastuksen puolesta. Isäni oli rautatieläinen ja äitini kotirouva, myöhemmin lasten ollessa jo koululaisia hän työskenteli vaatekaupassa myyjättärenä. Perheen kahdesta pojasta tuli ammattikoulun käyneitä putkiasentajia ja perheen kahdesta tyttärestä ylioppilaita ja myöhemmin HSO-sihteereitä. Tiedostamatta ja salaisena haaveena itselleni on ollut kirjailijan työt, mutta se on saanut odottaa varsin myöhäiselle iälle. Kirjoittamisen vapaana kirjailijana aloitin 47-vuotiaana. Tuolloin myös yhteiskuntaa koskevat kysymykset nousivat kiinnostukseni kohteeksi. Olen ollut 15 vuotta naimisissa entisen mieheni kanssa ja meillä on yhteinen tytär. Erosimme liitostamme ja sen myötä olen nähnyt yhteiskunnan myös sen sosiaalipalvelujen hyödyntäjänä - tosin pitkän työuran jälkeen atk- ja sittemin itc-alalla tietotekniikan kouluttajana ja järjestelmäasiantuntijana. Kirjoitustyöni mahdollistui yhteiskunnan tuella ja yhteiskunnan tueksi tuon työn tarkoitan.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Tarja. Pidin, koska tätäkautta pääsee "sydämen tuntijaksi"; Sydämen kyllyydestä, suu puhuu. Lämpimästi sinua Siunaten, Lasse.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uskonnot ovat muinaisen maagisen ajattelun soveltamista nykyaikana, joilloin tuollaista ajattelua ei enää tarvita.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Lauri kommentistasi. Uskonnot ovat... . Niin ne uskonnot laajasti ottaen ovat, mutta meillä kaikilla, sinulla ja minulla on yksi ja meilletärkeä. elämänsuuntaa johdattava, 1 usko. Kiitos. Tarvitsen ehdottomasti, uskon, minutluoneeseen Luojaani. Enhän voisi sinullekaan kirjoittaa ilman Häntä. Lämpimästi Siunaten, Lasse.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2.
.... entä jos toiset tarvitsevat

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Jorma. Tuo kommenttisi oli ilmeisesti minulle tarkoitettu; entä jos toiset tarvitsevat. (Sinisaloa siteeraten: Sumalainen vastaa, vaikka ei kysytä... ) Rohkenen vastata. Kyllä toiset tarvitevat, mutta on vain yksi antaja meillä kaikilla, joka antaa sataa, niin hyville, kuin pahoillekin, Sanan mukaan. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Lyhyesti sanottuna niille, jotka Kristillinen filosofia -kirjojani eivät ole lukeneet, kirjan aiheena on jatkuvuus ja elämän arvot. Kristillisyys uskontona on kannatellut länsipuolen maapallon väkeä 2000 vuotta ja tietenkin on toivottavaa ja siunattua, että he hyväksyvät jatkuvuuden. Kysymys siis filosofista mietteistä, elämänarvoista.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski
Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kaikkihan sen ovat lukeneet, by the way onkohan sitä suomeksi?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ei ole suomennettu ja alkukielisenkin jouduin aikoinaan tilaamaan kalliina kovakantisena. Huxleyn kirjoja on ilmeisesti suomennettu 6 kpl, https://fi.wikipedia.org/wiki/Aldous_Huxley ja minä olen lukenut niitä noin 20 kpl alkukielellä ( http://raimokoski.fi/2016/05/31/some-books-i-have-... )

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #9

Hieman narrasin kommentoijalle lukeneeni näitä kirjoja, ehkä lainaan joskus Oodista.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #10

Ei löydy sieltä. Englanninkielinen löytyy yliopiston kirjastosta ja ruotsiksi Pasilan kirjavarastosta. Koko Suomesta se löytyy 10 kirjastosta. Yksi on yllättäen 1982 tanskaksi käännetty. Ruotsinnos on vuodelta 1952. http://finna.fi :ssä voi etsiä kaikista Suomen kirjastoista.

Toinen Huxleyn harvinaisempi kirja on The art of seeing. Sen lainasin Turun yliopiston englantilaisen filologian kirjastosta. Nyt se löytyy vain Helsingin ja Oulun yliopistojen kirjastoista. Ehkä yliopistojen kaikkien kirjastojen sisältöä ei löydy finnasta.

Harvinaisin on kuitenkin Letters of Aldous Huxley. Löytyy vain yksi kpl ja lisäksi karsittu 2007 julkaistu Selected .., jossa sivumäärä on alle puolet alkuperäisestä (992). Sen kuten myös Perennial philosophyn tilasin Kansallisen kirjakaupan kautta. The art of seeingin painos taisi olla loppu, siksi kirjasto.

Pari Huxleyn pamflettivihkoa löytyi yllättäen Lundista, kun siellä oli rauhanjärjestöjen konferenssi joskus 80-luvulla. Matka oli Sadankomitean järjestämä. Vihkot olivat Science, liberty and peace sekä Ends and means. Huxley oli mukana Peace pledge unionin toiminnassa ainakin vielä silloin, kun asui Euroopassa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #12

Kiinnostavaa olisi tietää, mitä yhteyttä kommentoija (#5 ja #12) näkee Huxleylla tähän blogikirjoitukseeni ja siis miksi hän tuo tämän kirjailijan esille.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #13

Kun sinä olet keskittynyt pelkästään kristilliseen filosofiaan, etsii Huxley kaikista uskonnoista samaa yhteistä korkeinta nimittäjää. Siitä on niin kauan kuin luin tuon kirjan, että en kovin syvällä rintaäänellä voi siitä mitään sanoa, mutta kyllä sekin enimmäkseen kristilliseen perinteeseen nojautui, mutta valikoivasti.

Niin ja kyllä Huxleyn kirjoja aika hyvin myytiin. Uljas uusi maailma ilmestyi suomeksi Tammen keltaisessa kirjastossa eli se on maailmankirjallisuuden klassikoita.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #14

Kulttuurisissa evoluutioissa, joita ihmiskunnan osalta on jatkunut tuhansia vuosia ja sitä ennenkin, kristillisyys ja kristinusko on suunnilleen filosofiana sama asia kuin kermakakun koristeet kakun päällä, uusinta uutta. Siinä on silloin jo embedded eli sisällytettynä kaikkia sitä oppia, mitä IHMINEN tarvitsee: lähimmäisenrakkautta, rakkautta, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaosaamista jne. Ihmisen ja yhteiskunnan ymmärrystä.

Siitä huolimatta minuakin Kristillisen filosofian kirjoittajana toki kiinnostaa aiemmatkin filosofiset pohdinnat.

Tämän blogin suosituimmat