TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Suhtautuminen ruokaan on muuttunut

  • Tomaattisatoa parvekkeelta.
    Tomaattisatoa parvekkeelta.

Mitä tänään syödään?

Näinä aikoina ruoka askarruttaa monen ihmisen mieltä. Yksinkertainen asia, että on nälkä ja syödään sen vuoksi sitä ruokaa, jota on saatavilla tai valmistettu, ei nykypäivän ihmistä kiinnosta. Ruoka esitetään hyvin monimutkaisena asiana. On ruoka-allergioita, yliherkkyyksiä, paino-ongelmia, ahmimista. On liian rasvaista ruokaa, on roskaruokaa, liikaa suolaa tai liikaa sokeria. On gourmet-ruokaa, etnisiä herkkuja, pikaruokaa, nuudeleita ja (melkein) kaikkien rakastamaa sushia.

Olen myös aiemmissa blogeissani ”Mustikoita kaikille” ja joissakin maamme taloutta käsittelevissä blogeissani käsitellyt ruokaa ja taloutta hieman eri näkökulmista.

Jos maan taloutta verrataan kotitalouteen, huomataan, että ne kotitaloudet, jotka tuottavat ruoka-aineksia esimerkiksi kasvimaalla, maatalot ja muut omavaraiset tai osittain omavaraiset taloudet, säästävät siinä rahassa, mitä ruokaan kuluttavat. Isommassa mittakaavassa sama koskee maan taloutta. Mitä enemmän pystytään tuottamaan kotimaista ruokaa, sitä enemmän kansantaloutemme rahaa säästyy. Mitä enemmän periaatteessa eletään ostoruualla, sitä enemmän maan talousrahasta kuluu ruokaan.

Tästä teoriasta seuraa se, että jos suomalaiset söisivät enemmän oman maatalouden tuottamaa, kotimaista ruokaa, sillä olisi merkitystä maan taloudenpidossa. Rahaa ei valuisi niin paljon ulkomaille. Vastaavasti, jos pystymme viemään ulkomaille kotimaamme tuotantoa, se kaikki on kotiinpäin ja sillä rahalla talous voi hieman ostaakin ruokaa.

Media on kadottanut perusruuan näköpiiristämme kokonaan. Vain joissakin mainoksissa nähdään kotimaista ruokaa: puuroa, liha- ja kalakeittoa, lihapullia, perunoita, vihanneksia.

Ruokaa on alettu syyttää monista terveyshaitoista ja vaikuttaa myös siltä, että yliopistollisiin tutkimuksiin käytetään paljon rahaa ja erilaisten ruokavalioitten vaikutusta terveyteen tutkitaan paljon.

Väestöllisesti ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut paljon viime vuosikymmeninä. Kuitenkin voidaan ilman erityisiä tutkimuksiakin todeta, että ihmisen – ihminen on biologinen nisäkäslaji – elinikä on rajattu. Jokainen ihminen kuolee viimeistään noin sadan vuoden ikäisenä.

Miksi emme siis söisi tavallista Suomessa tuotettua ruokaa, joka on todettu riittävän terveelliseksi niin, että jopa elinikämme on noussut? Olen aina uskonut, että ihmisen tulee tuottaa ruokansa työn avulla luonnosta. Luonnollinen, omalla elinalueella tuotettu ruoka on sekä terveellistä että kansantaloudellisesti edullisinta ruokaa.

Uskon, että kun ruokavalio on monipuolinen, se on riittävän terveellistä meille suomalaisille. Ihmisen tulisi voida uskoa itseensä ihmisenä ja voida luopua liiallisista peloista, joita ilmenemiä väitä nykyisen ruokahysterian olevan. Ruokahysteriasta voisimme luopua. Olen kirjoissani ”Kristillinen filosofia” perustellut, että ihmisen elämä voi jatkua henkisen jatkumon avulla. Ihmisen luonnolliseen elämään kuuluu myös kuolema; sitä ei voi millään ruokatutkimuksilla välttää kuitenkaan.

----

Ruokahysteria ei ehkä elämää paranna, mutta paikallinen ruoka ja kotimainen ruuantuotanto kannattaa säilyttää maassamme. Silläkin on oma osansa kansakunnan hyvinvoinnissa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Samankaltainen aihe minullakin tänään. Olemme näköjään miettineet kumpikin ruokaa ja sen tuotantoa. http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217522-mi...

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Löysin sattumalta tämän blogin muistaakseni vuodelta 2015.

Aihe on aina ajankohtainen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Hyvä tavoite on pysytellä kotimaisessa ruoassa ja vielä parempi, jos itse pystyy ruokansa tuottamaan. Käytännössä kotimainen on kuitenkin useimmille liian kallista. Kotiviljely on monille täysi mahdottomuus. Kaikki eivät pääse myöskään marjametsään saati kalaan.

Nyt jo Suomen maatalous saa tuotantotukea, jota ilman ruoan hinta kohoaisi ulottumattomiin.

Tottahan se on, että kuollaan joka tapauksessa, söimmepä mitä tahansa, mutta joillakin ruokavalioilla voimme paremmin sen aikamme, minkä elämme. Suomalainen perinneruokakin voi taata hyvän olon, jos osaa oikein ateriansa koota. Kaupasta ostettuna tule kyllä kalliiksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maataloustukea saavat kaikki EU-maat. Ehkä eniten ne, jotka ovat osanneet pelata tukipeliä taitavimmin. Kuninkaallisillakin on mahtavat maataloustuet.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Maataloustuet ovat tunnustettu ja hyvä tapa tukea maanosan ruuantuotantoa. Maataloustuissa on myös se maksu, että jotkut ihmiset tuottavat toisille ihmisille ruokaa omalla työllään, mistä moni, siis kaikki muut maan ihmiset hyötyvät. Täytyyhän työstä saada vastine eli palkka.

Olen itsekin joskus syyllistynyt siihen, että arvoin kademielellä maatalon elämää ja joskus jopa mahdollista vaurautta. En nykyisin kuitenkaan enää. Mielestäni maataloustyötä tekevät ansaitsevat ne tuet ja sen palkan, minkä työstää ansaitsevat, eikä se ole liioiteltua. Kaupunkilaiset hyötyvät maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta helppoina kaupassakäynteinään. Saavat ruuan kaupasta maata möyrimättä tai karjaa kasvattamatta.

Maataloustuissa on kysymys myös siitä, että eläimiä hoidetaan hyvin ja ne saavat ruokaa. Tuotannossa sillä on hintansa. Ruoka on kuitenkin ruokaa ja raha on rahaa. Onko huomattu, että rahan olemus on hiljalleen muuttunut ja muuttumassa. Taloudenpito sen myötä.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset