TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Suo, kuokka ja Jussi

  • Normaalia ruokaa. Piirroksessa vihanneksia (porkkanaa, tomaattia), lihaa, kalaa, hedelmää (omena) ja voileipää.
    Normaalia ruokaa. Piirroksessa vihanneksia (porkkanaa, tomaattia), lihaa, kalaa, hedelmää (omena) ja voileipää.

 

Nykyajan ravitsemus aiheuttaa hämmennystä.

Tiesin ennalta, että tänään puhutaan ruuasta. Sokerista ja ravinnosta, ravitsemustieteessä ja tv:n studiossa. Ihmetellään ravinnon etikkaa ja etiikkaa. Miten arvioida ravitsemustieteen objektiivisuutta, kysyttiin Suomen Filosofisen yhdistyksen kuukausikokouksessa. Laitan tähän muutaman oman mietteen illan aiheista.

Kun ihmisellä on vähän rahaa, tai jopa liian vähän rahaa, hän aterioitsee silloin, kun siihen on mahdollisuus. Ihminen syö nälkäänsä sitä ruokaa, mitä on tarjolla tai mahdollista hankkia. Pienituloinen ihminen syö usein tarjousruokaa.

Samoihin aikoihin, kun ruokaa on alettu kyseenalaistaa, myös syömishäiriöt ja ongelmat ovat lisääntyneet.

Ruuan tarjonta nykyaikana länsimaisessa elämänpiirissä on niin runsasta ja monipuolista, että lähes jokainen voi noudattaa oman mielensä mukaista ruokavaliota.

Perinteisesti ja myös kansantalouden mahdollistamana kullakin alueella syödään sitä ruokaa, mitä alueella tuotetaan.

Ruuan tuotantotavat ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on mahdollistanut suuremmat ihmispopulaatiot.

Maatalous on viljelyä ja karjanhoitoa. Suomessa on onnistuttu karjanhoidossa ja maitotaloudessa, mihin suomalaisten ravitsemus on nojannut perinteisesti ja johon se edelleen perustuu suurimmaksi osaksi. Suomalainen maatalous tuottaa luonnollista ruokaa, jota tällä pohjoisella leveysasteella on totuttu tuottamaan ja syömään. Pohjoisessa eläessään ihminen on tarvinnut hyvin ravintopitoista ruokaa usein melko energiaa kuluttavaan elämään ja työntekoon.

Elämäntapa on muuttunut kevyemmäksi ja vähemmän kuluttavaksi. Maataloutta tarvitaan edelleen perusravinnoksi, mutta sen lisäksi on alettu tuottaa yhä kasvispitoisempaa ravintoa. Kuormitus, jota ihminen tekee eläinkunnalle, voi ehkä vähentyä. Toisaalta maatalouseläinten elämä on niiden eläinten elämää, johon niiden ehkä voidaan katsoa olevan oikeutettuja. Tämä yhtälö tuottaa vastauksen eettisyyskysymykseen: emme voi jatkuvasti kasvavan väestön myötä lisätä eläinkunnan käyttöä ravintotaloudessa, mutta se säilyy Suomessa ravintotalouden perustana. Lisäravinnon tarve täytetään kasvikunnan tuotteilla.

Eettisyyskysymys on myös kysymys siitä, miten vastuu ruuan terveellisyydestä jakautuu elintarviketuotannon ja ruokaa ostavan yksilön välillä. Nykyään tiedottamiseen on ennen näkemättömän suuret mahdollisuudet. Mielestäni perheen aikuisten on mahdollista selvittää hankkimansa ruuan ominaisuudet tuoteselostuksista ja internetin sivustoilta. Elintarviketeollisuuden kannattaa olla tiedottamisessaan ja tiedon antamisessa mahdollisimman avoin.

Alun perin sokeri on ollut suomalaisten ruuassa harvinaista. Ruokaa on makeutettu hunajalla ja se on ollut harvinaista herkkua ja makeaa on syöty vain joskus juhlapäivinä. Sokeri on ollut hyvin houkutteleva ruoka-aines ja sen tuotanto on kehitetty suurella intohimolla isommaksi. Sokeri on ollut nälkää näkevälle kansallemme erittäin tärkeä ravintolisä pitkään. Nyt ihmisten tulotaso ja varallisuus ovat lisääntyneet niin, että monien ihmisten ei tarvitse rahan vuoksi tinkiä valitsemistaan elintarvikkeista, vaan yksilötasolla saattaa erilaiset mieliteot voittaa järkevän harkinnan ruuan suhteen. Keski-Eurooppaan sokerileipuritoiminta on tullut jo usean vuosisadan aiemmin kuin Suomeen. Eurooppalaiset ovat tottuneet leivonnaisiinsa ja harvoinpa ehkä niitä popsitaan liian kanssa. Jos sokerihumala yllättää, siitä luultavasti vaietaan. Sokeri nostaa kehon ravintopitoisuutta samaan tapaan kuin, petrimaljaan laboratoriokokeissa laitetaan sokeria. Bakteerikanta kasvaa. Kun sokeria nautitaan säännöllisesti, kehon sokeripitoisuus pysyy ylhäällä ja kuolema saapuu nopeammin ja makeammin kuin niillä, jotka nauttivat vain niin sanottua terveellistä ruokaa. Nykyajan aikuinen, tiedostava, tervejärkinen ihminen voi tavallaan itse säädellä elämänsä pituutta sen mukaan, minkälaista ruokaa ja juomaa hän valitsee nautittavakseen. Näin on sivistysmaissa ollut jo pitkään, mutta Suomessa tämä ajatus ehkä on uusi.

Mielestäni eettisesti ihmiskunnassa on oikein antaa toisen elää ja elää itsekin. Me helposti alamme toisiamme ihmisinä holhota milloin minkäkin syyn nojalla. En kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi ruuan tuotannossa tai elintarviketeollisuudessa pitäisi jotenkin nykyistä huonommin toimia – päinvastoin. Pitää toimia hyvin ja ruuan tuotannossa erityisen vastuullisesti.

Aiheena ja filosofisena aiheena ihmisen ravinto on monitasoinen, monipuolinen, syvällinen, pinnallinen aihe, jonka puitteissa voidaan tehdä myös niin sanottua tutkimustyötä loputtomiin. Tässä on vaarana, kuten filosofisen yhdistyksen kuukausikokouksessakin nousi esille, se että kulutamme motivaatiomme tuottaa ja valmistaa hyvää ruokaa ja nauttia hyvästä ruuasta.

Tein itselleni kunnan avustamana pienen kokeen: verikokeen perusteella oli nousua veren sokerissa. Vähensin jälkiruokien syöntiä ja sokeriarvot laskivat lähelle normaalia. Saatan itse säädellä ruokani terveellisyyttä. Silti en toivo, että jälkiruokia tai niiden valmistusaineksia ei saisi kaupasta ostaa.

Kokouksessa nousi esille kysymys normaalista ruuasta. Moni ei tiennyt, mitä on normaali ruoka. Siihen suomalainen keskustelu on vienyt. Kerroin normaalia ruokaa olevan perunat, liha, kala, kasvikset, viljatuotteet. Näiden kysymysten äärillä filosofisesti voi pohtia: joko elää normaalia elämää, tai tehdä elämästä vaikeaa. Ollako vai eikö olla? Tämän kysymyksen äärellä etelämmässä asuvat eurooppalaiset ovat esittäneet meitä suomalaisia aiemmin. Me mietimme tätä nyt.

 

Toivottavasti tarkoittamaani normaalia ruokaa Suomessa edelleenkin on tarjolla ja noudatetaan tervehenkistä kansantaloutta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tätä voin suositella useammin, mutta kun se ei ole mahdollista suosittelen kommentissa lisää. Eli suosittelen kaikille tämän blogin lukemista ajatuksen kanssa. Kiitos!

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Olipas hyvin ja konstailematta puhuttu ruuasta, ravinnostamme..
Jos sana olisi paremmin hallussani paheksuisin tässä yhteydessä vuolaasti elitististä ruualla konstailua jota muunmuassa TV ja lehdet päivinämme ovat pullollaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yksinkertainen selkeä ruoka on parasta. Sitä kovasti kaipaan. Huomaan, että sairaalassakin konstaillaan ruoan valmisamisessa ja maustamisessa. Haluaisinkin tietää välillä mitä ruokani sisältää. On poikettu perinteiseltä linjalta. Jälkiruoat ovat liian makeita ja jäävät usein siksi syömättä. Niin käy pääruoankin, jos on liian moninainen.

Aina ruoka ei kuitenkaan vaikuta terveyteen eli tämä ei aina ja kaikessa pidä paikkaansa: Nykyajan aikuinen, tiedostava, tervejärkinen ihminen voi tavallaan itse säädellä elämänsä pituutta sen mukaan, minkälaista ruokaa ja juomaa hän valitsee nautittavakseen. Emme elä vain syödäksemme. Nykyisin usein tuntuu juuri sille, että elämme syödäksemme.

Kiitos Tarja kirjoituksestasi ja hyvistä pohdinnoista.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Minunkaan mielestäni ei aina pidäkään ajatella ruokaa syödessään pelkästään terveyttä. Normaalia on ajatella, että saa syödäkseen, saa nälkänsä tyydytettyä, onko ruoka hyvää, onko ruoka tarpeeksi kypsynyt jne. Se mitä kukin yksilötasolla ruuastaan ajattelee vaihtelee paljonkin ihmisen sosio-ekonomisen aseman mukaan.

Mielestäni Suomessa on erinomainen ruuantuotanto ja kauppamme palvelee hyvin. Ruuan tuotanto on luotettavaa ja ihminen voi olla melko huoleton ruokansa suhteen.

Kyse ravintotieteessä ja ravinnonfilosofiassa lienee kuitenkin nimenomaan siitä, miten ruoka vaikuttaa ihmiseen koko elämän ajan. Monesti tieteellistetään asioita, jolloin niitä samalla monimutkaistetaan. Tässä on vaaransa, kuten tieteellistäjät tiedostavatkin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onneksi lähitulevaisuudessa voidaan 3D-tulostaa biomassa-mössöstä vaikka minkä muotoisia, värisiä tai makuisia porkkanoita joissa on juuri oikeat ravintoaineet ja oikeat määrät juuri kohdallaan. 3D-tulostimella voi vääntää biomassasta myös jauhelihapihvejä, lohifileitä tai vakka pihvitomastteja. 3D-tulostus on ruuan tulevaisuus, ongrlma vain on kuinka ihmiset saadaan syömään synteettistä moskaa mutta jos on pakko valita että joko syö tai kuolee nälkään niin kysynnän ja tarjonnan laki sekä markkinatalous hoitavat lopun. Lisäksi kotoa ei tarvitse poistua kappaan tai muutenkaan minnekkään kun robotit toimittaa kaikki netistä tilatut raaka-aineet kotiovelle, robotit suorittaa vapaa-ajan harrastukset kuten liikunnan meidän puolestamme ja yhteydenpito ystäviin onnistuu sosiaalisessa mediassa tai vaikka virtuaalisen kahvilan kautta VR-laseilla. Piakkoin myös lasten perimaa ja genomia voidaan muunnella jolloin vuoidaan sulkea pois sairauksia ja vikoja sekä luoda lapselle sellaisia ominaisuuksia joita vanhemmat toivvat. Eli tulevaisuuden lapsen geenimuunellaan mittatilaustyönä koska sille on jo nyt luotu kysyntää esimerkiksi jotkut vanhemmat tahtoisivat saada oikeuden päättää lapsensa sukupuolen jos vaikka ovat kovasti odottaneet tyttöä mutta saavatkin pojan. Aika kuitenkin nättää sallitaanko edes pienten vauvojrn sukupuolrnkorjausleikkauksia vanhempien toiveiden mukaiseksi koskaan. Tälläistä tulevaisuutta ovat tulevaisuuden ennustajat ja hypettäjät ovat pinnallistuneeseen ja yhä hektisempään maailmaamme ennustaneet, tärkeintä vain on että kulutus ja talouskavu kasvavat jatkossakin kiihtyvää vauhtia mutta huomioon ottaen ympätistön, resurssit ja ilmaston muutoksen ihmisistä nyt viis.

Ruokavalioista taas puheen ollen itsellä on aika erikoinen tapaus, en nimittäin käytä ruuissa suolaa ollenkaan ja pyrin välttämään suolankäyttöä kokonaan. Lääkäri on kuitenkin kehottanut lisäämään edes teelusikallisen jodioitua suolaa juomaveteen jokaista juotua vesilitraa kohden jotta välttäisin lihaskouristukset, nyrjähdykset, turvotuksen ja jalkojen puutumisen. En kuitenkaan noudata tätä lääkärin neuvoa vaan ennemmin mietin kuinka voisin vähentää suolan käyttöä entisestään.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Blogissa on kysymys ruuasta, joten en ota kantaa näihin muita aiheita koskeviin väitteisiin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tuo kaikki kommentissa #5 mainittu on varmasti jo totta. Eihän oikeastaan tarvita edes mitään uutta laitettakaan, jotta biomassasta saadaan halutun laista ravintomössöä. Tehosekoitin tai sauvasekoitin riittää.

Hyvin vanhoissa kirjoissa sanotaan suolasta, että pystyssä kävelevä olento (ihminen, hirvi, kirahvi jne) tarvitsee suolaa verenpaineen nostatukseen. Jos ihminen ei syö suolaa, kommentissa mainittuja oireita saattaa alkaa esiintyä. Itse esimerkiksi silloin tällöin syön suolapähkinöitä korjatakseni matalaa verenpainetta. Oluen kanssa, silloin on paremman makuista.

Nykyään on valinnan varaa kasata oma ruokavalionsa mieleisekseen. Ennen vanhaan suomenniemelläkin iskettiin puurokuppi keskelle pöytää ja siitä oli jokaisen särpiminen henkensä pitimiksi. Hyviä aikoja elämme!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kyllä sitä ennen mutakin jo syötiin kuin puuroa, yleistä lienee nauris, kala, kananmuna, piimä ja ruislimppu. Riistakaan ei ennen muinoin ollut mikään harvinainen näky esi karjalanpaisti tehtiin ennen hirven lihaan. Kirnuvoita ja sia lihaa syötiin vain juhlapyhinä ja suurten juhlan aikaan tarjolla oli nautaa. Syksyllä taas sitten saatiin säilöä marjoja, omenoita ja sipuleja.

Nykyään kalaa ei kuulemaa syödä liian usein sillä sisältvät raskasmetalleja, samoin riistan metsästystä on nykyisin rajoitettu. Ikävämpää on että ilmastonmuutoksen on ennustetyu tekevän useista viljaksvaeista jq juureksista ihmiselle myrkyllisiä esim ihminen saattaa joutua jättämään hyvästit riisille, kauralle ja perunalle. Onneksi näiden tilalle on tullut jo nyt pataatti ja soiya, mutta niiden kasvattaminen on hankalaa kääntöpiirin pohjoispuolella. Jo lähotulevaisuudessa peruselintarvikkeiden hinnat saattaa kmmenenkertaistua lyhyessä ajassa samalla kun ihmisten tulot putoavat puoleen nykyisestä mm autosatisoitumisen ja digitalisaation myötä sillä se on markkinatalous joka täällä nykyään säätää ja määrää. Jossainvaiheessa voidaan alkaa tuottamaan tätä biomassaa vaikka ihmisten jätteistä tai valmistamaan sitä synteettisesti tehtaissa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä. Ei kaikki ennustukset, mitä kukakin on keksinyt, ole välttämättä toteutuneet, joten on syytä otaksua, etteivät nytkään. Kuluttaja valitsee ja siten meidän suomalaisten on mahdollista pitää ruokavaliossamme omat perinneruokamme erilaisista muista makuvirtauksista huolimatta.

Kansantaloudellisesti on tärkeää suosia omassa maassa tuotettua ruokaa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Aiheeseen löyhästi liittyen: Ruoka-allergikoille hyviä uutisia:
https://www.sciencedaily.com/releases/2016/10/1610...

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset