TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Valmista valmisruokaa

  • Valmista valmisruokaa

 

Näin keväällä houkuttaa ostaa nippu parsaa, vaikka se ei olekaan ehkä sitä perinteisintä suomalaista ruokaa. Parsa keventää ateriaa ja tuo hyvän keväisen mielen ja tunnelman. Parsan seuraksi olen valinnut valmisruokaa. Siten ei tarvitse koko päivää olla lieden äärellä.

Suomalaiset naiset ja miehet on vapautettu muutenkin lieden ääreltä. Lieden äärellä ei enää nykyään ole pakko keikkua, vaan moni keittelee ja paistelee mielihyvikseen. Kokkaaminen on muotia. Ruuanlaitto on maailman hienostunein ja paras harrastus: siihen liittyy taito, ekonomia, ekoloogisuus, luonnontieto ja rakkaus hyvään ruokaan.

Suomessa on monipuolinen elintarviketeollisuus. Se on varmasti Suomen tarkimmin valvottu ja säädelty tuotantoala. Kauppa myy terveellistä ja turvallista ruokaa. Nykyään kaupoissa on runsas valikoima myös valmisruokaa. Koska en ole Kokki Kolmonen enkä ole koskaan ruuanlaittotaidoillani voinut loistaa, valitsen kaupasta mielelläni valmisruokia tai puolivalmisteita. Olen tottunut niiden aavistuksen teolliseen makuun, joten en voi valittaa ruuan suhteen. Elintarviketeollisuus ja muu ruuan tuotanto työllistävät paljon ihmisiä, joten tavallaan pienessä yksityistaloudessani toimintani vaikuttaa työllistävästi.

Nykyaikainen yhteiskunta sallii ihmisille melko hyvin sen, että kukin tekee sitä, mitä parhaiten osaa ja mistä on kiinnostunut. Nuoruuden epätietoisuus tasoittuu iän myötä ja nuoret ohjautuvat työelämässä oman kiinnostuksensa mukaisiin työtehtäviin ja ammatteihin.

Kotityöt kannattaisi perheissä jakaa niin, että kukin tekee osuutenaan sen, minkä tekee mieluiten. Yksi siivoaa, toinen pyykkää, kolmas laittaa ruuan ja neljäs käy kaupassa. Kun perheenjäseniä on vähemmän, töihin voi ”palkata” perheen ulkopuolelta: valmisruuat voi ostaa kaupasta, siivousliike voi tehdä viikkosiivouksen tai ikkunanpesun ja likaiset vaatteet voi viedä pesulaan. Työllistäminen maksaa enemmän kuin jos tekisi kaiken itse, mutta siten yhteiskunta toimii. Maamme on palveluyhteiskunta. Jokainen tekee osuutensa ja raha kiertää. On reilu peli, että tekemästään työstä saa palkan. Palkalla voi ostaa itselleen tarvitsemiansa palveluita muilta.

Palveluiden käyttämiseen tarvitaan rahaa. Uskon, että rahoitusinnovaatiot voivat tuottaa Suomessa lisää hyvinvointia. Suomessahan on jo käytännössä toteutettuna useita rahoitusinnovaatioita. Niitä ovat eläkelaitokset, vakuutuslaitokset, säätiöt, veikkaustoiminta jne. Tällä alalla on vielä tekemistä. Uusia rahoitusinnovaatioita on mahdollista odottaa.

Innovaatioita odottaessa nauttikaamme parsakaudesta täällä Pohjolassakin. Lasillinen kuivaa viiniä tai lasillinen jääkylmää vettä, keitettyä parsaa ja munakas tai valmiit kermaperunat. Mikä sen parempaa vanhalle kirjoitustyöläiselle.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

"töihin voi ”palkata” perheen ulkopuolelta: valmisruuat voi ostaa kaupasta, siivousliike voi tehdä viikkosiivouksen tai ikkunanpesun ja likaiset vaatteet voi viedä pesulaan. Työllistäminen maksaa enemmän kuin jos tekisi kaiken itse"

Käytän siivouspalveluita. Sama yritys hoiti myös ikkunoiden pesun. Olen ollut suunnattoman helpottunut, kun koti on siivottu ja itselle on jäänyt aikaa muuhun. Arvokasta monella tavalla. Osan noiden palveluiden kuluista saa kotitalousvähennyksen kautta takaisin. Matot pesetän, samoin takkeja, joita ei itse kunnolla pysty pesemään. Varmasti paljon enemmänkin voisi teettää, mutta pitäisi olla isommat tulot ja jotenkin on vielä se tottumus, että on jotain itsekin tehtävä. Meillä ei ole mitenkään täydellinen palveluyhteiskunta vielä ainakaan.

Hyvä, että on kotitalousvähennys. Hoidan palvelumaksut maksettuani tiedot palkka. fi sivuille, josta ne menevät verottajalle. Näppärää. Ei tarvitse pitää mielessä koko vuotta erilaisia maksuja. Toki säästää ne pitää, jos verottaja haluaisi nähdä alkuperäiset.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mitä tarkoittaa, että meillä ei ole täydellinen palveluyhteiskunta vielä? Pitäisikö sen sen täydellisempi olla? Palveluja voi rahalla ostaa ja kukin voi ostaa sen verran kuin on varaa maksaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Jokainen joutuu usein palvelemaan itse itseään. Kaupoista häviävät myyjät. Itse sovitat, itse maksat maksuautomaatilla. Pankit vähenevät. Hoidat asiat tietokoneella itse. Pankit eivät anna rahaa ja ovat auki vain lyhyen ajan. Moni asia on muuttunut ja itse joudut ottamaan asioista selvää. Kun soitat palvelevaan puhelimeen, et välttämättä palvelua saa.

Hoivalaitoksestkin muuttuvat. Väki vähenee. Itse vaihdat kohta vaipat ja apua voit ehkä saada johonkin tarpeeseen. Kukaan ei pese vanhusten hampaita. Yksi hoivakodissa työssä ollut sanoi, että kun hoivakotiin joutuu niin omia hampaita ei enää kannata olla. Kukaan ei niitäkään pese. Moni asia palveluiden suhteen muuttu, kun ahneet astuvat väliin ja veloittavat pienimmästäkin. Näinhän se menee. Ruoka ja siisteys ovat vain muutamia hyviä esimerkkejä onnistuneesta palvelusta. Löytyykö ihmistä, joka tekisi sinulle puvun, jos kaupasta ei sopivaa löydy. Tämäkin palvelu on kivan takana.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tuo on totta, mitä on kommentissa #3. Meillä on rakennettuna hieno ja toimiva yhteiskunta, jossa on paljon työtä mielellään tekeviä ihmisiä. Viittaan rahoitusinnovaatioilla tähänkin asiaan. Niihin pitäisi löytyä ratkaisuja, jotta ihmiset voivat elää omaa elämäänsä.

Jossakin kohtaa mättää.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset