TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Itsensä hallintaa vai valvontaa

  • Asioita on hyvä rempata ja kunnostaa.
    Asioita on hyvä rempata ja kunnostaa.
  • Valvomme ja tarkkailemme, blogisti itse kuvissa.
    Valvomme ja tarkkailemme, blogisti itse kuvissa.
  • Ennen vanhaankin valvottiin.
    Ennen vanhaankin valvottiin.

 

Olen useiden nykyisten keskustelujen ja yhteiskuntaa luotsaavien kirjoitusten, myös some-kirjoittelun, yhteydessä huomannut, että ihmiset kaipaavat valvontaa, asiamiehiä eri elämän osa-alueille ja myös sanktioita, jos asiat eivät toteudu, kuten nykyään pidetään toivottavana. Nyky-yhteiskunta ja sen raamit on toteutuneet ihmisten aktiivisuuden ja välittämisen avulla. Nykyihmiset ovat oikeasti humaaneja, toisistaan välittäviä ihmisiä. Julkisuuspooli toimii hyvin rikollisuutta ja väärinkäytöksiä vastaan. Tämä on uusi tilanne ihmiskunnan historiassa – tästä voimme jokainen olla ylpeitä!

Suomessa on nykyään jo pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi, jossa luku- ja kirjoitustaito on ulotettu kaikille kansalaisille, ihmiset hyvin valveutuneita ja sivistyneitä kansalaisosaajia. Jokainen voi nousta esikuvaksi hyvin käyttäytymisessä ja oikeudenmukaisuudessa.

Yhteiskunnassa on paljon virkamiesvalvontaa, jossa valvontatehtävistä maksetaan tehtäviin palkatuille työntekijöille. Tästä ei pitäisi tinkiä, työstä pitää maksaa palkkaa.

Nykyinen media ja etenkin televisio on järjestelmä, jonka avulla leviää nopeasti kaikki aatteet ja ajatukset kaikkien tietoon. Medialla onkin suuri vastuu yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä ja vaalimisessa. Mediankin ihmisille kuuluu maksaa työstään yhteiskunnan valvojina ja ohjaajina.

Olemme totutelleet viime vuosikymmeninä erityisen voimakkaasti puolustettuun kilpailutukseen. Ihmisillä on kilpailu ja kilpailutus lähes sielullisina ominaisuuksina. Kilpailutuksissa on vaarana, että pääomat kasautuvat liikaa eikä silloin rahaa liikenisi tarpeeksi pitkällä tähtäyksellä toimialojen ylläpitoon ja työtätekevien ihmisten palkkoihin. Palkka, eläkkeet ja muu rahaliikenne pitää yhteiskuntaa vireänä ja toiminnallisena. Rahapolitiikkaa ei pidä liikaa kiristää, säästämisen huumassakin pitäisi arvostaa myös rahoituspalveluja ja rahan sijoittamista kohteiseen. Tämä tarkoittaa länsitaloudessa myös pääomien hyväksyntää.

Viime kädessä ihminen itse on itsestään ja tekemisistään vastuussa. Kilpailutukset yleisenä sloganina on tuottanut melkein rahan kieltämiseen saakka säästämistä. Nykyään säästetään lämmityksissä niin, että talot käyvät kosteina kelvottomiksi – siis on säästetty liikaakin. Toivoisin, että jossakin olisi vipu, jolla voitaisiin näitä piiskuja hellittää ja toivon myös, ettei valvonnan jatkuvalla peräämisellä alettaisi valvontaa suosia liikaa, jolloin ihmisen itsensä vastuu työmoraalistaan hiipuisi. Jopa lähimenneisyydessä on esimerkkejä yhteiskunnista, joissa valvontatoimi alkoi kääntyä tavallisia ihmisiä vastaan.

Raha on tärkeä asia yhteiskunnassa pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Tämän pitää olla kansainvälisesti hyväksytty teema länsimaissa. Silti ihmisten tulee harjoittaa itsehillintää ja itsensä hallintaa kaikissa tekemisissään – valvontaa on ihmisten välillä luonnostaan – sitä ei pidä liiallisesti alkaa vaatia.

Median mahtikin on hiipinyt olohuoneisiimme kuin huomaamatta. Suomessa on toimiva yhteiskuntajärjestys, mutta sen ohjausvalta tulee olla meillä äänestäjillä ei pelkästään medialla. Kirjat ja lukeminen on hyvä keino pitää itsensä yhteiskuntakriittisenä ja kunnollisena kansalaisena, joka äänestää itselleen edustajan eduskuntaan rehellisesti antamatta liikaa mediavouhotuksenkaan haitata tätä vakavaa toimitusta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Nykyään säästetään lämmityksissä niin, että talot käyvät kosteina kelvottomiksi – siis on säästetty liikaakin."

Kalliiksi on käynyt kunnille säästäminen . Aika monet koulut on jouduttu sulkemaan homevaurioiden takia.

Ihmiset ovat sairastuneet ja monet menettäneet työkykynsä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Googlasin "homeitiön elämää" ja löysin linkkejä vain ihmisten sairaskertomuksiin ja talojen vauriotietoihin. Tiede on yleensä joka alalla innokas löytämään ratkaisuja ongelmiin ja nyt ei internetissä näkynyt siitä yhtään viitteitä. Itselläni on se käsitys, että homeitiö elää vain tietyssä lämpötilassa, eikä esimerkiksi kuivassa ja lämpimässä. Tämän mukaan taloja pitäisi home- tai kosteustapauksissa lämmittää riittävän kauan tarpeeksi, jotta homeitiöt kuolisivat. Arvelen, että 25-plusasteessa, homeitiöt kuolevat. Lisäksi pitää tietenkin tarkistaa, että vesivuotoa ei ole talossa tai huoneistossa. Uusia rakennuksiakin aluksi pitää lämmittää enemmän, jotta rakenteet ja betonit kuivuvat.

Tiedettä taas tarvitaan todistamaan yllä mainittu.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa