TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Valokuvaus ja poikkitieteellinen tutkimus

  • Harsokukkaa ja ruusuja.
    Harsokukkaa ja ruusuja.
  • Lupiini pääosassa.
    Lupiini pääosassa.
  • Rantaruusun vaino on hieman helpottanut.
    Rantaruusun vaino on hieman helpottanut.
  • Ruusu ei aina ole villi ja vapaa.
    Ruusu ei aina ole villi ja vapaa.
  • Heinät heiluu.
    Heinät heiluu.

 

Yritän melko suuren asian puristaa tähän blogikirjoituksen A4:een. Aiheena on luonnonkukat, valokuvaus ja tutkimus.

Runollisesti sanottuna ja kukkien ihailijana luonnonkukat, joita ei kukaan muu viljele kuin luonto ja varmaankin taivaan herra ja herrattaret, saavat kaiken tarvitsemansa maaperästä, jossa ja jolla ne kasvaa. Ne ovat luonnon kertomaa maaperästä, säästä, muuttumisesta ja ne kertovat näistä asioista kauniisti kuin vain kukkaset voivat, toki on hyvä huomioida myös ne kasvit, jotka eivät kuki tai eivät kuki kovin näyttävästi. Kukkaset kertovat Suomen oloissa joka kesä tarinaansa ja ne kertovat ajan saatossa maapallon ja sillä asuvien ihmisten asioista ilman, että kenenkään tarvitsee niitä hoitaa. Kerrostaloasukkaana itselläni ei ole omaa pihaa tai puutarhaa, mutta olen jo noin vuodesta 2006 lähtien seurannut lähinnä omalla paikkakunnallani luonnonkukkasten kertomaa. Ja niiden tiimoilla myös ihmisten kertomaa. Ihmisten kiireet ovat ihmisten kiireitä, mutta ymmärtävä katse tavoittaa nuo vaatimattomat luonnon kertojat aina keväisin ja pitkin kesää. Mikään kevät ja kesä ei tänä aikana, kun olen kukkasia tutkiskellut, ole ollut samanlainen luonnonkukkien osalta. Kukkasten tutkiskelu on hieman samanlaista tutkiskelua kuin runouden ymmärtäminen: siinä ei tarvitse osoittaa mitään taitoa tai suoritusta, mutta se antaa paljon ymmärtäjälleen. Miten muuten luontomme saisi sanansa kuuluviin?

Kirjallisuudesta olen ymmärtänyt, että Suomessa on ollut vuosien ja vuosikausien mittaan useita kukkia koskevia hieman hämmentäviäkin vainoja. Vainoja on ollut rantaruusua, lupiinia, jättikoiranputkea ja nyt viimemmin jättibalsamia kohtaan. Nämä kaikki kasvavat luonnossa ilman, että ne pyytävät ihmisiltä istuttamaan, kastelemaan tai muuten hoivaamaan. Ne ovat luonnon kertomaa ihmisille. Ihmisetkin kertovat jotain sillä, kun he nimeävät joitakin kasveja vieraslajeiksi ja käyvät niittopuuhiinsa. Onko kyseessä piilevää vihaa, joka hakee purkautumiskanavia. Tällaisia asioita voisi olla mm. poikkitieteellisissä tutkimuksissa.

Miten valokuvaus tähän liittyy? Monella suomalaisella valokuvaajalla on pitkä valokuvaus rupeama takanaan, kun he lähestyvät ikänsä myötä sitä viimeistä laukaustaan. Kaikki valokuvaajat eivät ole tunnettuja eivätkä välttämättä saa nimeä kuvaajina. Valokuvaajien elämäntyö valokuvansa voisi kuitenkin olla kunnioitettua kansanperintöämme. Tiedän, että valokuvausalalla myös otetaan haltuun kokoelmia ja niistä tehdään julkisesti saatavilla olevia näyttelyitä verkossakin. Tätä toimintaa voisi järjestelmällisemminkin kehittää. Nekin kokoelmat, joissa ei välttämättä ole taiteellista ansioita, saattaisivat olla tutkijoille mielenkiintoista aineistoa. Jospa valokuvakokoelman voisi lahjoittaa organisaatiolle, joka huolehtisi valtion avulla kokoelmat tutkijoiden saataville. Tutkijoita voisi olla kaupunkiarkkitehtuuri, luonnon muuttumisen seuranta, kasvikunnan seuranta, antropologia, sukututkimus jne. Rahan puute ei oikeastaan kelpaa syyksi, että tätä ei järjestetä, koska rahavarannot kyllä valtiossa kasvavat kuin trikoo lihovan ihmisen yllä, ne joustavat ajan myötä.

Ihminen kasvaa ja kehittyy omassa kulttuurisessa evoluutiossaan (Kristillinen filosofia, Tarja Kaltiomaa, Elisa Kirja 2013) ja tätä kehittymistä voi seurata poikkitieteellisesti monesta näkökulmasta. Mikä ihmistä enemmän voisi kiinnostaa kuin ihminen itse. Olisi sääli valokuvauksen yleistyttyä ikään kuin voipuneena vain todeta, miten paljon tutkittavaa aineistoa tuhoutuisi, jos tähän asiaan ei tartuttaisi. Valokuvausala voisi saada hyvän piristeen harrastajilleen tiedosta, että elämäntyö ei ole mennyt hukkaan. Ja sitä paitsi tuttua työtä tämä jo on, onhan maalauksistakin jo opittu huolehtimaan ja niistä jopa hyötymään.

Ihmisen muisti on melko lyhyt. Maalaustaide on taitavasti osannut pidentää muistiamme ja käsityskykyämme ja edelleen myös valokuvaus voi tässä asiassa palvella. Jotta voi palvella, alaa pitää palvella. Ihmisen velvollisuus on muistaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jättipalsami on karannut ihmisten istutuksilta

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Entäs sitten? Karkasi tai ei, minulle jättipalsami ei ole silti rikollinen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

On se rikollinen kun tappaa luonnonlasveja.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #4

Luonnossa vaihtelee paikoittain luonnostaan, mitä kasveja eri paikoilla kasvaa. Ehkä se on luonnon tuottamaa vuoroviljelyä. Jos ihmisillä on hätä joidenkin kasvien ja kukkien puolesta, asiaa voidaan esimerkiksi mainitsemallani keinoin selvittää jopa pitkänkin ajanjakson aikana, mitä mielestäni luonnontutkimus vaatii.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Ei tapa, ottaa vaan oman paikkansa eli voittaa kilpailun. Juolavehnä tai vesiheinä tekee samaa, eikä vesiheinää kukaan rikollisena pidä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #6

Syödäkin vesiheinää voi. Joillekin herkku.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Olen salaattina syönyt mutta vaimo ei oikein välitä, kun tietää että se on rikkakasvi, eli ennakkoluulot estävät nautinnon.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mutta monilla paikoilla luonnonkukat pärjää ilman ihmistä. Ja ehkä niilläkin luonnostaan kuuluu olla evolutionääristä "elinpaikkataistelua". Silloin lajit säilyvät paremmin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suurin "syyllinen" siihen, että luonnonkukkia esiintyy vaihtelevasti, on ihmisen käyttäytymisen muutokset mm. maanviljelyn alalla - mielestäni siitä on turhaa syyttää viattomia kukkasia, ei jättibalsamiakaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Luonto pitää huolen omistaan ihminen yrittää leikkiä jumalaa kieltämällä luonnon menon.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Paikkakunnallani on käytetty kasvimyrkkyjä kovalla kädellä. Ja samalla tekopyhästi yritetään "pelastaa" ns. alkuperäislajeja hävittämällä uudempia kukkatulokkaita. Luonnon ymmärrys on vähissä!

Eero Halme

Näin biologina täytyy sanoa, etten ole kamalampaa kuraa nähnyt, kuin tämä blogi ja kommentit. Aloitetaan ekasta kuvasta. Siinä ei ole ruusuja. Ja harsokukka on kaupassa myytävä koristekasvi. Rantaruusu on kurttulehtiruusu (Rosa rugosa), mikä valtaa kaikki rannat ja peittää alleen alkuperäiset rantakasvit. Kattelin sitä "evolutionääristä "elinpaikkataistelua". Silloin lajit säilyvät paremmin." Voiko ihminen näin pahasti ymmärtää luontoa väärin. Huh!

Kävelin tänään maantien vartta naapuriin. Näin parin sadan metrin matkalla ahomataran, paimenmataran,keltamataran, saunakukan, päivänkakkaran, pelto-ohdakkeen, huopaohdakkeen, kannusruohon, pikkulaukun, kissankäpälän, koiranputken, karhunputken, maitohorsman, peltohatikan ja vaikka mitä. Sitten ajelin kirkolle mopolla. Kolmen kilometrin matkalla oli yksi kasvilaji: lupiini. Se kait on sitä "evoluutiota" mitä nyt toivotaan. Vahvin voittaa.

Eero Halme

Miten voi olla tämmöstä kuraa?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Vastaus kommentteihin #12 ja #13: Ensimmäinen kuva on järjestelty: siinä on leikkoruusuja aseteltu lapsena kukkakauppaleikeissä nimitettyjen "harsokukkien" joukkoon. Monista kukista lapsena leikkipiirissämme käytimme kukista epävirallisia nimityksiä, jotka usein johdettiin kukan ulkonäöstä, oli kaurakukkaa, nappikukkaa jne. Myöhemmin koulussa ja myös kirjoista olen opetellut kukkien virallisempia nimiä.

Blogijutussani on tarkoitus osoittaa, että on luonnon kertomaa luonnosta luonnonkukat: ihmisten ei pitäisi ryhtyä niitä vainoamaan.

Tätä luonnon kertomaa voitaisiin seurata mm. valokuvakokoelmien avulla, joita voisi olla tutkijoiden käytössä vuosikymmenten ajalta, joten siinäkin asiassa voitaisiin luopua ns. taikauskosta kukkien suhteen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset