TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Yhteistyötä ja hyvää tahtoa tarvitaan.

Hyviä kirjoja: Hyvän elämän filosofiaa ym

  • Elämä on, näkökulmasta riippuu.
    Elämä on, näkökulmasta riippuu.

 

Kerron hieman ”seikkailuistani” e-kirjojen parissa. Filosofisen keskustelun piirissa julkaistaan usein mielenkiintoisia kirjoja ja nyt sellainen oli ilmestynyt: Ilkka Niiniluodon ”Hyvän elämän filosofia”. Suunnittelin jo syksyllä lukevani sen alkuvuodesta. Lukuinto ja aikaa lukemiseen järjestyi. Olen tottunut tilaamaan kirjoja verkkokirjakaupoista. Vertailin hintoja. Lopulta huomasin, että saan kirjan käsiini nopeimmin tilaamalla sen Elisa Kirjasta e-kirjana. Katsoin myös Helmet-palvelun e-kirjalainamahdollisuutta, mutta siellä kirjasta oli noin kolmesataa varausta, joten päädyin ostamaan e-kirjan e-kirjahyllyyni. Samalla tilasin joitakin vanhoja klassikkokirjoja, joita Elisa Kirjasta voi ostaa hintaan 0 €. Klassikkokirjat, joita tilasin, olivat Minna Canthin ”Työmiehen vaimo”, Saima Harmajan ”Kaukainen maa” ja Maria Jotunin ”Arkielämää”. Kaikki nämä ovat lukemislistallani. Saatoin todeta, että edullinen ostos, kun ”Hyvän elämän filosofiaa” -kirjan sain lähes puolet edullisemmin kuin pahvikirjana kirjakaupasta. Lisäksi kirjat ovat heti luettavissa elektronisessa kirjahyllyssäni.

Nyt olen lukenut Ilkka Niiniluodon ”Hyvän elämän filosofiaa” ja voin suositella sitä muillekin filosofiasta ja yhteiskunnasta kiinnostuneille lukijoille hyvillä mielin sekä e-kirjana että pahvikirjana.

Kirjassa on luotsaus moniin tärkeisiin filosofeihin kautta aikojen Sokrateesta ja Aristoteleesta aina suomalaisiin nykyajan filosofeihin Henrik von Wrightiin ja Esa Saariseen saakka. Kirjoittaessaan filosofi nousee tavallaan arjen ja yhteiskunnan, ihmisten ja maailman yläpuolelle, vaikka muutoin kulkeekin tavallisena tallaajana meidän muiden ihmisten joukossa. Maailmaa on hyvä silloin tällöin katsella vähän yläviistosta käsin, jotta näkee asioita ehkä kauempaa ja ehkä kauemmaksikin. Nyky-yhteiskunta meille televisio- ja tietokoneajan ihmisille vyöryy niin sanottuna mediakohuna jokaisen olohuoneeseen ja tajuntaa, joten on hyvä lukea eri aiheista välillä hyvin mietittyä ja jäsenneltyä kirjoitusta.

Kun lukee filosofiaa tai vaikkapa vain omana aikanaan kirjoitettuja ajankuvauksia runoina tai romaaneina, voi huomata muutoksia, joita Ilkka Niiniluotokin omassa kirjassaan perää. Hän kysyy esimerkiksi sitä, että missä mielessä aika ja menneisyys ovat todellista. Nykyihminen menneisyyden suhteen voi oikeastaan vain nojautua jo melko runsaaseen taiteellisessa ja tieteellisessä mielessä tuotettuun ajankuvaukseen. Tilaan usein kirjoja myös antikvaarisista kirjakaupoista verkko-ostoksina. Kun median kautta tai kirjastossa saa vihjeen jonkin kirjan olemassaolosta, sitä voi etsiä hakutiedoilla antikvaareista. Palvelu on melko kattava ja koskee koko maata.

Omissa kirjoissani Kristillinen filosofia, osat 1 – 4 (julkaistu Elisa Kirjassa vuonna 2013) käsittelen hieman samaa asiaa kuin Ilkka Niiniluotokin, nimittäin hyvän elämän mahdollisuutta. Näkökulmani on kirjoissani sellainen, että ajatuksellisesti tunnustelen menneisyyttä sinänsä sitä epäilemättä ja ajatuksellisesti maalailen tulevaisuutta siitä näkökulmasta, että kun me ihmiset maailmassa vaikutamme, voimme vaikuttaa myös siihen, millainen tulevaisuus on. On historiallisesti mielenkiintoista elää uuden vuosituhannen alussa. Ajallisesti vuosituhannen alku on eräänlainen ajallinen risteysasema ja kohtauspaikka, jossa maailman suuren suureksi tajuava ja mieltävä ihminen voi kokea monia kohtaamisia sekä ihmisten että ajatusmaailmojen kohtaamisia. Se tavallaan ajanvietetarjonta, jonka äärellä ihmisinä hyvässä yhteiskunnassa nykyaikana olemme, on ihmisen historiassa ennen näkemätön. On elokuvia, sarjaohjelmia, kirjoja, televisio, radio, tietokonepelejä, internet, runoutta tässä ajassa ja runoutta vanhalta ajalta. Yltäkylläisyyden äärellä jokainen joutuu hieman rajaamaan, mihin huomionsa kohdistaa.

Kirjoissani puhun ihmisen vaikuteympäristöstä. Aikuinen ihminen voi itse vaikuttaa vaikuteympäristöönsä ja siten tavallaan olla oman elämänsä sankari ja ohjaaja. Voi asennoitua yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen niin, että voi ajatella niiden olevan olemassa myös tulevaisuudessa, jollei itselleen niin ainakin tuleville sukupolville ja lapsilleen ja lapsenlapsilleen, omallekin sukuperimälleen. Korostan kirjoissani perhe-elämän merkitystä, jotta onnellinen elämä, hyvän elämän mahdollisuus, toteutuisi mahdollisimman hyvin esimerkiksi ihmisenä sukupuolesta riippumatta. Uskon, että jokainen ihminen voi itsensä ja mahdollisen tulevaisuutensa osalta ajatella niin kuin itse päättää, mutta meillä on menneisyydestä käsin ojentamassa meille nykyihmisille kättään henkisyyden puolustajina esimerkiksi kirkko. Moni nykyajan kiireinen ihminen ei ehkä mieti nykyään kirkkoa osana omaa elämäänsä, sen ohittaen tai sitä lähestyen ja moni sanoo olevan kirkkoon jopa kyllästynyt. Jos ihmisessä ei olisi omana fenonyymisenä osana henkisyyttään, miten hän nykyaikana edes voisi olla ehtinyt kirkkoon kyllästyä. Fenonyymisen osuus ihmisen fenotyypistä tulee monella tavalla arkielämässä todistetuksi, muullakin tavalla kuin suhtautumisessa kirkkoon, mutta ihmisinä saatamme näille asioille olla hieman sokeita nimenomaan ihmisyytemme vuoksi. Kirjoitan runon

Ihminen on sokea itselleen,

juuri ihmisyytensä vuoksi.

Näin varmasti on hyväkin olla, mutta on sekin totta, että menneisyys puhuttelee meitä joskus hieman raskaasti osoitetuin sormin. Joskus on hyvä kirjoittaa ja puhua asioista, mutta sekin puoli kirjoituksissa on osa totuutta, mistä puhutaan kieltäen sen olemassaolon. Miten voimme kirjoittaa paljon asiasta, jota ei olisi olemassa tai mitä ei ole ollutkaan olemassa. Ihmisen taitoa sekin.

Ilkka Niiniluodon kirja ”Hyvän elämän filosofia” varmasti innoittaa monia ihmisiä tarttumaan muihinkin filosofien kirjoituksiin ja se on hyvä valinta vaikka tutustua filosofian harrastukseen ja opiskeluun. Maltillinen ja harkittu kirjoitustapa ei tuota ylilyöntejä, vaan pysyttelee sopivasti lukijan kannalta maan tasolla. Siinä on rauhoittava sävy.

Tulevaisuus on sellainen, minkälaiseksi me ihmiset teemme sen. Hyvän elämän filosofiaa on se, että valitsee itselleen hyvän elämän ja pyrkii hyvään elämään myös omien läheistensä ja oman maansa osalta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvän elämän filosofiaa, Niiniluoto Kalle Haatasen vieraana:

http://areena.yle.fi/1-2982996

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kuuntelen ylläolevaa linkkiä ja samalla heitän tähän hieman omaa vastinettani. On varmasti ihan hyväksi ihmiskunnan kannalta, että filosofinen keskustelu on monipuolista ja että ihmisolennostakin on monipuolisesti käsityksiä. Evoluutiota en tosiaan ihmisen osalta kieltäisi, päin vastoin: ihminen olentona näyttääkin kehittyvän kulttuurievoluutiossa ja muuttuvan ajan myötä myös ulkoiselta olemukseltaan.

Teoreettisesti ihmisolentoa voitaisiin selittää myös käsitteillä fenotyyppi ja fenonyymi, joita selitän blogikirjoituksessani vuodelta 2013: http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset